MITÄ
Kokeilussa käytettiin keväällä sähköistä oppimisympäristöä Kyvyt.fi ja (Google
Drivea). Nyt syksyllä kokeilussa on Facebook.
Pedagogisena tavoitteena oli saada painotekniikan opiskelijat dokumentoimaan
työssäoppimisjaksolla työtehtäviä kuvaamalla ja videoimalla ja laatimaan
työssäoppimispäiväkirjaa käyttäen apuna mobiililaitteita sekä tutustumaan
erilaisiin mobiililaitteiden mahdollisuuksiin. Tarkoituksena oli myös
integroida atto-aineista äidinkieltä ammatillisiin aineisiin työssäoppimisen
aikana.
Hankkeen kokeiluryhmät (keväällä kaksi ryhmää ja nyt syksyllä yksi ryhmä) valittiin
painotekniikan opiskelijoista, koska painajilla ei ole ollut aikaisemmin
tämäntyyppistä kehittämishanketta ja painotekniikan työtehtävät soveltuvat
hyvin dokumentointiin kuvien avulla.
MITEN
Keväällä ennen työssäoppimista järjestettiin toisen ryhmän kanssa hyvin
lyhyesti kurssin esittely sekä oppimisalustaan tutustuminen. Käytiin läpi
verkkokeskustelun säännöt, osallistuminen ja päiväkirjan laatiminen. Jos olisi
ollut enemmän aikaa, niin tarkoituksena olisi ollut harjoitella
mobiililaitteiden ja alustan käyttöä työsalissa ennen työssäoppimista. Mutta
tämä jäi tekemättä, mikä näkyi mm. vaikeutena laittaa kuvia oppimisalustaan.
Mutta ryhmä osallistui kirjoittamalla ahkerasti.
Ko. ryhmän kanssa käytettiin sähköistä oppimisympäristöä Kyvyt.fi, jonka
kautta opiskelijat pitivät yhteyttä toisiinsa ja opettajiin. Opettajat
kommentoivat opiskelijoiden lähettämiä tehtäviä, ja äidinkielen opettaja
laittoi viikoittain tehtävät alustalle, jolloin opiskelijat saattoivat vastata
niihin. Tarkoituksena oli myös järjestää vertaistukea ja ns. ”tutor-ryhmiä” ja
saada opiskelijat näin paremmin toinen toistaan auttaen osallistumaan, mutta
tämä jäi suunnitteluvaiheeseen.
Toisen ryhmän kanssa emme ehtineet tutustumaan alustaan ollenkaan emmekä
harjoittelemaan, koska opiskelijat olivat lähteneet työssäoppimaan, ennen kuin
saimme mobiililaitteet heille ja hankkeen käyntiin. Saatuaan Ipadit käyttöönsä
opiskelijat ottivat kuitenkin paljon kuvia työpaikoiltaan ja tekivät lyhyitä videopätkiä
työtehtävistään, mutta alustan (Google Drive) käyttö jäi vähäiseksi.
Opettajat olivat säännöllisesti yhteydessä oppilaisiin ja pyrkivät
kannustamaan ja rohkaisemaan pienintäkin opiskelijan kommenttia. Tärkeää onkin
sopia opiskelijoiden kanssa etukäteen, milloin opettaja osallistuu ja on
tavoitettavissa, milloin ei. Koko ajan opettaja ei voi olla verkossa vastaamassa
opiskelijoiden kysymyksiin. Ajankäytön aikatauluttaminen olisi siis tehtävä
ennen työssäoppimista.
Oppimisprosessin suunnittelu etukäteen on ensiarvoisen tärkeää. Aluksi
ennen kuin opiskelijat menevät työssäoppimaan, pitäisi opiskelijoille selvittää
oppimisprosessin rakenne niin, että jokainen tietää, mitä milloinkin tehdään.
Opiskelijoiden kanssa täytyy myös keskustella oppimisprosessin
avoimuudesta: Voiko kaikki näkyä kaikilla? Onko kaikki julkista? Yhdessä
opiskelijoiden kanssa olisikin hyvä laatia yhteiset pelisäännöt. Aikatauluista
tulisi myös sopia: milloin tehtäviin on vastattava, miten ollaan yhteydessä ja
milloin opettaja ohjaa.
Kevään kokeilussa lähetettiin kerran viikossa sekä ammatillinen tehtävä ja
äidinkielen tehtävä, joilla ohjattiin myös työssäoppimispäiväkirjan tekemistä. Näin
menetellään tässä syksynkin kokeilussa, joka on vielä kesken. Työssäoppimisjakson
lopussa pyydetään opiskelijoilta reflektiota tehtävistä ja tekemään itsearviointia.
Opiskelijat voivat tehdä myös koosteen tehtävistä. Lisäksi kehotetaan keräämään
materiaalia suullista esitystä varten. Esitykset työssäoppimisesta tehdään
työssäoppimisen jälkeen äidinkielen tunneilla.
HAVAINNOT
Mobiililaitteiden käyttö olisi vaatinut ennakkoharjoittelua, varsinkin
kuvien ja videoiden laittamista sähköiselle alustalle tulisi harjoitella ennen
työssäoppimisjaksoa. Itse laitteen käyttäminen sujui opiskelijoilta melko hyvin,
mutta helpon ja vaivattoman alustan löytäminen oli hankalaa. Kyvyt.fi koettiin
liian monimutkaiseksi ja hankalaksi käyttää. Facebook olisi ollut jo keväällä ehkä parempi
vaihtoehto. Alustan täytyy olla tuttu opiskelijoille, ennen kuin he menevät
työssäoppimaan.
Tällä hetkellä syksyn ryhmän kanssa kokeilussa on Facebook, ja tuntuu
siltä, että osallistuminen on vilkkaampaa ja alustan käyttö sujuvampaa kuin
keväällä. Houkuttimena äidinkielen kysymysten vastaamiseen on myös se, että osa
äidinkielen kurssista on näin suoritettu.
Aina pitäisi varata aikaa harjoitteluun ja kuunnella opiskelijoita, kun
valitaan alustaa. Tietenkin täytyy myös olla riittävästi laitteita
käytettävissä, eli jokaiselle opiskelijalle tulisi varata oma Ipad tai joku muu
mobiililaite. Käytännön asioiden pitäisikin sujua vaivattomasti, ja opettajia tulisi
kannustaa ja järjestää heille mahdollisuus toteuttaa tämän tyyppisiä opetuksen
kehittämisprojekteja. Opettajat tulevat kuitenkin mukaan vapaaehtoisesti ja
uhraavat omaa aikaansa hankkeen toteuttamiseen. On tärkeää tukea ja auttaa
laitteiden hankkimisessa ja käytännön asioiden järjestämisessä. On kuitenkin
hienoa, että jotkut opettajat kaikista vaikeuksista huolimatta ovat rohkeasti
lähteneet mukaan kehittämään omaa opetustaan.
Tärkeää on myös ottaa työpaikkaohjaajat mukaan hankkeeseen ja tehdä
yhteistyötä heidän kanssaan, jotta harjoittelijoille varattaisiin aikaa
kuvaamiseen ja kirjoittamiseen työaikana. Työpaikoilla pitää myös sopia, mitä
saa kuvata, mitä ei ja mistä asioista voi kirjoittaa oppimisympäristöön. Täytyy
myös keskustella siitä, voiko opiskelija tehdä oppimistehtäviä työaikana vai
tehdäänkö ne vapaa-aikana. Vastaavatko oppimistehtävät
työssäoppimistavoitteita?
Opiskelijoiden kanssa yhdessä olisi hyvä myös käydä läpi verkkokeskustelua ja
laatia keskustelun säännöt, miten käyttäydytään sosiaalisessa mediassa,
minkälaisen vaikutelman kirjoitettu teksti antaa verrattuna puhuttuun tekstiin.
Vaikeutena näyttää myös olevan aiheessa pysyminen ja korrektien ilmaisujen
käyttö. Syytä olisi harjoitella myös sitä, miten ylläpidetään
vuorovaikutteisuutta, myönteistä asennetta ja keskustelun viemistä eteenpäin
tarttumalla olennaisiin asioihin ja jatkamalla edellisistä puheenvuoroista.
Opiskelijoiden kanssa voisikin pohtia esimerkiksi
seuraavia asioita, jotka keskustelun onnistuminen verkossa edellyttää:
·
olen aktiivinen ja osallistun
·
olen positiivinen ja kannustava
·
olen sitoutunut myös vaikeissa tilanteissa viemään keskustelua eteenpäin
·
kunnioitan muita ja muiden mielipiteitä
·
jokaisen mielipide ja kysymys on tärkeä
·
kysyn ja tiedustelen käyttäen avoimia kysymyksiä, jotka alkavat
kysymyssanoilla Miten? Millä tavalla? Miksi? Mitä mieltä olet? Miltä sinusta
tuntuu? Miten perustelet? jne.
·
keskusteluni liittyy edelliseen puheenvuoroon
·
vastaan toisten kysymyksiin
·
käytän korrektia yleiskieltä.
Seuraavanlaisia kommentteja tuli kevään ryhmien opiskelijoilta:
”4.4.-31.5.2014 työharjoittelun yhteydessä saimme
tehtäväksi pitää työssäoppimispäiväkirjaa. Päiväkirjan ohella saimme tehtäväksi
liittää siihen kuvia työpaikoiltamme. Tämä tehtäväanto oli selkeä ja
yksinkertainen, mutta koska en ollut opetellut käyttämään laitetta kovinkaan
hyvin, niin tehtävä tuotti minulle jonkin verran hankaluuksia. Jos olisin
oppinut ja sisäistänyt laitteen käytön paremmin, niin tehtäviä ei olisi ollut
vaikea toteuttaa. Tein kuitenkin kirjalliset tehtävät lähettämättä kuvia.
Ideana tämänlainen kuvitettu päiväkirja toimii hyvin ja antaa hyvää
mahdollisuutta opettajille seurata ja tutustua työntekijän arkeen.”
”Mielestäni Ipadin käyttöönotto työharjoitteluun ei
ollut tarpeellinen, koska tämä saattaisi häiritä työskentelyä ja raportin
pystyisi kirjoittamaan myös hyvin kotona. Onhan tämä toisaalta kätevää, että
raportin pystyy kirjoittamaan työpaikalla ja eikä näin käytä omaa aikaasi enää
kotona. Ipadillä pystyisi ottamaan valokuvia ja videokuvaa työpaikalta ja
omasta työskentelystä. Halusin keskittyä mahdollisimman paljon työn tekooni ja
näin minulta jäi tekemättä muutamia raportteja ja viikkotehtäviä.”
Muun muassa seuraavanlaisia pieniä kuvakokeiluja tehtiin:
Syksyn kokeilussa myös
ammatillinen opettaja laittoi oppimisalustalle tehtäviä:
Tehtävä:
Nimeä lyhyesti työpaikalla tekemäsi työtehtävät sekä käyttämäsi laitteet ja koneet.
Vastaa tähän julkaisuun viimeistään su 02.11.
Nimeä lyhyesti työpaikalla tekemäsi työtehtävät sekä käyttämäsi laitteet ja koneet.
Vastaa tähän julkaisuun viimeistään su 02.11.
Tehtävä:
Ota tulevan viikon aikana yksi tai useampi
valokuva työpaikaltasi ja kirjoita lyhyt tarina mihin se liittyy. Liitä
ainestosi TÄMÄN PÄIVITYKSEN ALLE viimeistään sunnuntaina 12.10.
”Tässä on nauhasidontakone! Sillä on päästy puuhaamaan jonkin verran. Nopea
ja helppokäyttöinen.”
Ammatillisten
opettajien kommentteja hankkeesta:
”Kokeilu oli erittäin
mielenkiintoinen ja oppilaat ottivat Ipadin mielellään mukaansa
työssäoppimisjaksolle. Tämän ryhmän kanssa oli tarkoitus laittaa tuotokset
pilvipalveluun Google Driveen, mutta sen opettelu jäi liian vähäiseksi koneiden
toimitusaikataulujen takia. Oppilaat kuvasivat aiheensa laitteen omalle
tallentimelle, joista sen sitten siirsin omalle muistitikulleni. Oikein
positiiviset kokemukset jäi oppilaille sekä opettajalle tästä casesta.”
”Edut (Facebook):
Lähes jokainen osaa käyttää. Haitat: Kaikki eivät halua osallistua ja jakaa
tietoa. Osalla ryhmää vapautus äidinkielen kurssista, ja haluavat tulkita,
ettei tarvitse osallistua ammatillisesti. Kaikki eivät osaa kirjoittaa
kysymyksiin vastauksia samaan kohtaan, vaan vastaukset hajaantuvat sekaisin.
Yksi ei halunnut osallistua laisinkaan, sai perinteiset ohjeet sähköpostiin ja
äidinkielen viikkotehtävät myös.
Käytäntö: Kaikilla ei
ole WIFIä tabletin käyttöä varten. Kaikki eivät osaa käyttää tablettia ja
ohjelmia. Osallistuminen vaihtelee. Opastus tablettiin ja ohjelmiin jäi
lyhyellä ajanjaksolla heikoksi. Osalle opiskelijoista tavoitteet jäivät
epäselviksi, vaikka niistä usein keskusteltiin. He eivät oikein alkuun tienneet,
mitä tulee kirjoittaa. Vaikea antaa yksittäiselle opiskelijalle negatiivista
palautetta., koska hän saattaa tämän seurauksena täysin sulkeutua. Positiivisen
palautteen antaminen on helppoa ja kivaa.”
Äidinkieli:
Seuraavassa on muutamia esimerkkejä kevään ryhmille
annetuista äidinkielen tehtävistä:
- viikko
Kirjaa
yksi helppo ja yksi vaikea työtehtävä tai työvaihe tällä viikolla. Miksi se oli
vaikea tai helppo? Miten suoriuduit siitä?
Mitä opit? Tee lyhyt työselostus jostakin työtehtävästäsi? (Ks. annettua
työselostusmallia.)
- viikko
Ota
selvää yrityksen kestävän kehityksen suunnitelmista ja kirjaa ylös, miten sitä
toteutetaan.
- viikko
Teetä
kysely työpaikkaohjaajallesi tai työnantajallesi äidinkielen taitojen
tarpeellisuudesta työtehtävissä ja työpaikallasi. (Käytä annettua kyselylomaketta.)
Kerro myös asiakastilanteista (Minkälaisia asiakkaita? Miten hoidetaan?
Minkälaisia sopimuksia? jne.)
- viikko
Hae
kesätyöpaikkaa yrityksestä, jossa olet työssäoppimassa. Tee työpaikkahakemus ja
curriculum vitae. Mallit löydät kurssimateriaaleista.
Ohessa on muutama esimerkki
vastauksista:
”Toisen viikon
tiistaina kouluttajani palasi sairaslomalta ja pääsin työskentelemään ja
opettelemaan painokoneen äärellä riittävästi. Päivä alkoi kello 14 ja päättyi
kello 22. Aloitimme työt painolevyjä pesemällä. Pesuaineena käytetään
erikoisbensiiniä aina koneen välipesun aikana. Pesuainetta käytetään
huomattavasti isompi määrä kuin mihin olen koulussa tottunut, mutta
erikoisbensiini haihtuu todella nopeasti ja puhdistaa levyt tehokkaasti. Kone
painaa arkin molemmat puolet kerralla ja se käyttää kerralla enintään kolmea
painolevyä ja kahta kumikangasta kummallakin puolella, jotka vaatii pesua
tietyin väliajoin. Painokoneen pesuaine on tehokkaampaa, mutta
rasvapitoisempaa, jolloin se kuivuu hitaammin. Tämän takia sitä käytetään
yleensä kun painokone pestään seuraavaa painotyötä varten. Välipesu täytyy
suorittaa ripeästi ettei väri pääse valumaan toisille teloille.”
”Tällä viikolla
aloitin digipainon puolella ja ihan mukavaa on ollut . Olen toisen digipainajan
avustuksella päässyt työskentelemään printtereillä ja laminointikoneella.
Neliväri printterillä tulostettu pääosin kirjan kansia ja käyntikortteja.
Tietokoneella pitää muokata tiedostoja ja arkkiasemoida pdf tulostus kuntoon.
On välillä hankalaa kun on niin paljon muistettavaa, mutta kyllä se tästä.”
Seuraavassa on muutamia esimerkkejä syksyn ryhmille
annetuista äidinkielen tehtävistä:
Tässä on äidinkielen 1. tehtävä:
Kerro
1. missä yrityksessä olet työssäoppimassa.
Kerro yrityksen nimi, sijainti ja työntekijöiden määrä (suunnilleen).
Kerro myös, mitä painotekniikoita yrityksessä käytetään....
2. alkutunnelmat. Miltä työpaikka vaikuttaa (kiireinen, mukava, rento)? Millaisia työtehtäviä sinulle on annettu?
1. missä yrityksessä olet työssäoppimassa.
Kerro yrityksen nimi, sijainti ja työntekijöiden määrä (suunnilleen).
Kerro myös, mitä painotekniikoita yrityksessä käytetään....
2. alkutunnelmat. Miltä työpaikka vaikuttaa (kiireinen, mukava, rento)? Millaisia työtehtäviä sinulle on annettu?
Äidinkielen
3. tehtävä.
Selvitä
yhden työssäoppimispaikkasi työntekijän ammattihistoriaa. Kysy häneltä: 1. Mikä
koulutus hänellä on? 2. Kuinka monta vuotta hänellä on työkokemusta tältä
alalta? 3. Kuinka kauan hän on ollut nykyisessä työssään? 4. Miten hän sai
nykyisen työpaikkansa? 5. Millaisia ajatuksia hänellä on uransa
tulevaisuudesta?
Palauta
tehtävä vastaamalla tähän yksityisviestiketjuun viimeistään su 26.10. Älä
mainitse työntekijän nimeä.
Syksyn ryhmän äidinkielen opettajan ajatuksia hankkeesta:
”Facebookissa osallistumiskynnys on
matala. Ympäristö on tuttu lähes kaikille, ja mukana voi olla kommentoimalla ja
vain tykkää-napillakin, jos ei halua kommentoida. Positiivinen tunnelma on
helppo luoda tykkäyksillä ja hymiöillä.
”Tunnelmaan vaikuttaa myös ryhmän
perushenki. Nyt ryhmä on rento ja mukava, ja opiskelijat uskaltavat olla
mukana.”
”Facebook on alustana hieman jäykkä ja
projektissa on tullut vastaan myös teknisiä ongelmia (joku ei saa
yksityisviestejä, sivu ei aukea kunnolla). Kovin laajoja tehtäviä alustalla ei
voi teettää, koska sitä ei ole suunniteltu opiskeluun.”
”Opettajien kesken syntyvä yhteistyö ja
kommunikaatio on positiivista! Me opettajat tunsimme toisemme jo ennen
hanketta, joten yhteistyö ja yhteydenpito on ollut luontevaa. On ollut
kiinnostavaa nähdä toisen opettajan teettämiä tehtäviä ja olemme antaneet ja
saaneet palautetta myös keskenämme. Se motivoi työhön kaiken kaikkiaan. Tällä
tavoin on havainnut myös ehkä mahdollisia integrointitapoja ja saanut uusia
ajatuksia opetukseensa. Mukana olevien opettajien sitoutuminen on tärkeää,
koska vain siten voi vaatia myös opiskelijoilta asioita, kun ohjaajat ovat
mukana aktiivisesti.”
”Opettajalle tämä on virkistävä kokeilu,
joka vaatii uusia toimintatapoja.”
Kehitettävää
olisi mm. äidinkielen tehtävien kohdalla. Ne painottuvat liikaa
kirjoittamiseen, mikä voi olla joillekin opiskelijoille vaikeaa ja estää
osallistumisen. Äidinkielen tehtävät voisi jotenkin sisällyttää ammatillisiin
tehtäviin niin, että opiskelijoille lähetettäisiin vain yksi tehtävä, jossa on
sekä ammatillisia että äidinkielellisiä osioita. Äidinkielen tehtävätkin
voisivat painottua kuvallisiin ja visuaalisiin vaatimuksiin. Joka tapauksessa
tehtävät tulisi olla pienimuotoisia, jotta kaikki opiskelijat voisivat niihin
vastata eivätkä ne vaatisi kerralla liikaa aikaa ja vaivaa. Kokonaisuus ja
osallistuminen ratkaisevat onnistumisen.
Alustaan ja
laitteisiin perehtyminen ennen työssäoppimista on ensiarvoisen tärkeää.
Opiskelijan tulee tietää tarkalleen, mihin kohtaan alustalle vastaukset
tehdään, mihin pannaan kuvat ja videot, mihin kohtaan kirjoitetaan
työssäoppimispäiväkirjaa, missä keskustellaan jne. Yksinkertaiset, selkeät ja
ytimekkäät ohjeet tulisi olla koko ajan näkyvillä.
SUOSITUS
Toimintamallia voi
kyllä suositella kokeiltavaksi kaikkien linjojen työssäoppimiseen ja varsinkin
sellaisilla aloilla, joissa konkreettisesti tehdään ja toimitaan. Korostaisin
vielä suunnittelun ja harjoittelun tärkeyttä. Opiskelijoilla pitää olla
selkeästi tiedossa jo ennen työssäoppimista, mitä tehdään, miten tehdään ja
milloin tehdään.
LISÄTIETOA
Stadin ammattiopisto, Anne
Aarela-Rekonen, Kullervonkadun toimipaikka, painotekniikka
Ammatilliset opettajat: Pentti
Mattila, Timo Porkka, Petri Koskinen
Äidinkielen opettajat: Paula Järveläinen,
Anne Aarela-Rekonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti