sunnuntai 30. marraskuuta 2014
Mobiililaitteet työssäoppimisen ohjauksen, arvioinnin ja itsereflektion välineenä
Case-kuvaus tulossa vuoden 2014 aikana!
Ohje: Erilaiset ohjaustyylit
Opiskelijan ohjaamisessa kannattaa käyttää tarpeen mukaan erilaisia ohjaustyylejä: hyväksyvää, neuvoja ja ohjeita antavaa, jäsentävää ja selkiyttävää, puheeksi ottavaa ja näkyväksi tekevää.
1) Hyväksyvä ohjaustyyli
Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelijan tunteet ovat pinnassa.
Opiskelija ei luota itseensä.
Tavoite:
Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa kertomaan tunteistaan, auttaa hänen olonsa helpottamisessa sekä saada opiskelija toimintakykyiseksi.
Keinot:
Kysy, mitä on tapahtunut ja rohkaise opiskelijaa kertomaan tunteistaan. Kuuntele ja pyydä mahdollisesti kertomaan tarkemmin asiasta. Anna opiskelijalle aikaa ja hyödynnä tietoisesti hiljaisuutta sekä taukoja.
2) Neuvoja ja ohjeita antava ohjaustyyli
Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelijalla ei ole tilanteessa tarvittavaa tietoa tai taitoa.
Opiskelijan toiminta on itselle tai asiakkaalle vaarallista.
Opiskelijalla on kiireellinen ongelma, joka estää toiminnan/oppimisen etenemisen.
Tavoite:
Tavoitteena on auttaa opiskelijaa ratkaisemaan ongelma tai ratkaista ratkaisua vaativa asia opiskelijan puolesta, jos hän ei siihen kykene sekä puuttua ohjaajana mahdolliseen vaaratilanteeseen.
Keinot:
Selvitä opiskelijan pulma ja tee ratkaisuehdotus. “Mieleeni tulee pari mahdollisuutta, miten voisit toimia tässä tilanteessa…”
Anna ohje tai määräys, esimerkiksi “Ehdotan seuraavaa toimintatapaa…”, “Tee seuraavalla tavalla…”
3) Jäsentävä ja selkiyttävä ohjaustyyli
Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelijan on vaikea ryhtyä työhön.
Opiskelijalla on ongelma eikä hän osaa toimia.
Opiskelija ei saa tehtyä ratkaisua.
Tavoite:
Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan tilanne, löytämään ratkaisuja tilanteeseensa ja auttaa opiskelijaa ryhtymään toimintaan.
Keinot:
Esitä tilanteeseen sopivia avoimia kysymyksiä (mitä, miten, milloin, missä, kuka jne.), esimerkiksi:
Kerro tilanteestasi omin sanoin.
Mitä voisit tehdä?
Mistä aloitat?
Miten etenet?
Mitä vaihtoehtoja tässä olisi?
Millaisia keinoja olet jo kokeillut?
4) Puheeksi ottava ja näkyväksi tekevä ohjaustyyli
Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelija ei osaa hyödyntää omia mahdollisuuksiaan.
Opiskelija ei ole tietoinen omasta toiminnastaan eikä tunnista omia kehittymiskohtiaan.
Opiskelijalla on epärealistinen kuva tilanteesta.
Opiskelijan puhe ja teot ovat ristiriidassa.
Tavoite:
Tavoitteena on pysäyttää opiskelija tarkastelemaan toimintansa eri puolia ja toiminnan vaikutuksia eri osapuoliin sekä esimerkiksi opiskelijan puheen ja tekojen epäyhtenäisyyttä.
Tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tekemään ratkaisu ja löytämään uusi toimintatapa.
Keinot:
Pyydä opiskelijaa pohtimaan omaa puhettaan toistamalla kuulemasi sanasta sanaan ja esittämällä kysymyksiä puheen ja toiminnan ristiriidasta. Käytä perusteluina tosiasioita opiskelijan toiminnasta, esimerkiksi:
Olen havainnut, että saavut työhön myöhässä. Miten ajattelet sen vaikuttavan työyhteisön toimintaan?
Sanoit suunnitelmassasi, että teet näin. Nyt huomaan, että toimintasi ei vastaa sovittua suunnitelmaa.
Lähde:
Heron, J. (2001). Helping the Client. A Creative Practical Guide. SAGE publications.
Romppanen, B. 2005. Ohjaustyylit tavoitteellisen ohjauskeskustelun keinoina. Educa-Instituutti Oy. Kirjapaino Kyriiri Oy, Helsinki. Teoksessa Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Frisk, T. (toim.). 2010. Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013. Educa-Projektit Oy.
1) Hyväksyvä ohjaustyyli
Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelijan tunteet ovat pinnassa.
Opiskelija ei luota itseensä.
Tavoite:
Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa kertomaan tunteistaan, auttaa hänen olonsa helpottamisessa sekä saada opiskelija toimintakykyiseksi.
Keinot:
Kysy, mitä on tapahtunut ja rohkaise opiskelijaa kertomaan tunteistaan. Kuuntele ja pyydä mahdollisesti kertomaan tarkemmin asiasta. Anna opiskelijalle aikaa ja hyödynnä tietoisesti hiljaisuutta sekä taukoja.
2) Neuvoja ja ohjeita antava ohjaustyyli
Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelijalla ei ole tilanteessa tarvittavaa tietoa tai taitoa.
Opiskelijan toiminta on itselle tai asiakkaalle vaarallista.
Opiskelijalla on kiireellinen ongelma, joka estää toiminnan/oppimisen etenemisen.
Tavoite:
Tavoitteena on auttaa opiskelijaa ratkaisemaan ongelma tai ratkaista ratkaisua vaativa asia opiskelijan puolesta, jos hän ei siihen kykene sekä puuttua ohjaajana mahdolliseen vaaratilanteeseen.
Keinot:
Selvitä opiskelijan pulma ja tee ratkaisuehdotus. “Mieleeni tulee pari mahdollisuutta, miten voisit toimia tässä tilanteessa…”
Anna ohje tai määräys, esimerkiksi “Ehdotan seuraavaa toimintatapaa…”, “Tee seuraavalla tavalla…”
3) Jäsentävä ja selkiyttävä ohjaustyyli
Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelijan on vaikea ryhtyä työhön.
Opiskelijalla on ongelma eikä hän osaa toimia.
Opiskelija ei saa tehtyä ratkaisua.
Tavoite:
Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan tilanne, löytämään ratkaisuja tilanteeseensa ja auttaa opiskelijaa ryhtymään toimintaan.
Keinot:
Esitä tilanteeseen sopivia avoimia kysymyksiä (mitä, miten, milloin, missä, kuka jne.), esimerkiksi:
Kerro tilanteestasi omin sanoin.
Mitä voisit tehdä?
Mistä aloitat?
Miten etenet?
Mitä vaihtoehtoja tässä olisi?
Millaisia keinoja olet jo kokeillut?
4) Puheeksi ottava ja näkyväksi tekevä ohjaustyyli
Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelija ei osaa hyödyntää omia mahdollisuuksiaan.
Opiskelija ei ole tietoinen omasta toiminnastaan eikä tunnista omia kehittymiskohtiaan.
Opiskelijalla on epärealistinen kuva tilanteesta.
Opiskelijan puhe ja teot ovat ristiriidassa.
Tavoite:
Tavoitteena on pysäyttää opiskelija tarkastelemaan toimintansa eri puolia ja toiminnan vaikutuksia eri osapuoliin sekä esimerkiksi opiskelijan puheen ja tekojen epäyhtenäisyyttä.
Tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tekemään ratkaisu ja löytämään uusi toimintatapa.
Keinot:
Pyydä opiskelijaa pohtimaan omaa puhettaan toistamalla kuulemasi sanasta sanaan ja esittämällä kysymyksiä puheen ja toiminnan ristiriidasta. Käytä perusteluina tosiasioita opiskelijan toiminnasta, esimerkiksi:
Olen havainnut, että saavut työhön myöhässä. Miten ajattelet sen vaikuttavan työyhteisön toimintaan?
Sanoit suunnitelmassasi, että teet näin. Nyt huomaan, että toimintasi ei vastaa sovittua suunnitelmaa.
Lähde:
Heron, J. (2001). Helping the Client. A Creative Practical Guide. SAGE publications.
Romppanen, B. 2005. Ohjaustyylit tavoitteellisen ohjauskeskustelun keinoina. Educa-Instituutti Oy. Kirjapaino Kyriiri Oy, Helsinki. Teoksessa Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Frisk, T. (toim.). 2010. Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013. Educa-Projektit Oy.
maanantai 24. marraskuuta 2014
Osaamistavoitteiden mukaisten työtehtävien dokumentointia Facebookin oppimispäiväkirjaan
Case: Osaamistavoitteiden mukaisten työtehtävien dokumentointia Facebookin
oppimispäiväkirjaan. Autoalan opiskelijoiden ja opettajan yhteisöllistä
työskentelyä.
MITÄ
Kyseessä oli autoalan opiskelijoiden työssäoppiminen, joka liittyi Auton korjaaminen tutkinnon osaan ja sen ammattitaitovaatimuksiin. Työtehtävien dokumentoinnissa opiskelijat käyttivät oppilaitokselta lainaamiaan iPadeja tai omia mobiililaitteitaan. Opiskelijaryhmälle perustettiin oma suljettu Facebook-ryhmä. Tavoitteena oli tuoda näkyväksi opiskelijan ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista oppimista ja osaamista sekä oppia toinen toisiltaan.
MITEN
Työssäoppimista edeltävällä kahdeksan viikon oppilaitos-/työsalijaksolla opiskelijat opettelivat iPadin ja Facebookin käyttöä dokumentoimalla työtään. Näin he saivat hyvät valmiudet toimia samalla tavalla myös työssäoppimisen yhteydessä.
Esimerkki: Nivoin opetukseen mm. osaamistavoitteissa olevan yrittäjyyden, jotta opiskelijalle hahmottuisi sisäisen yrittäjyyden ja kustannustietoisuuden merkitys mm. se mistä se oma palkka kertyy ja miten auton korjaamisen hinta muodostuu sellaiseksi kuin se on. Opiskelijat laskivat työsalissa tietokoneohjelmalla kustannuslaskelman korjattavasta autosta ja liittivät siihen kuvat. Näitä käytiin sitten läpi teoriatunneilla. Ohjeena Facebookissa työskentelyyn oli, että opiskelijat kirjaisivat kerran viikossa viestinsä Facebook-ryhmään. Jotkut toivat tuotoksensa kerran päivässä, jotkut joka toinen päivä ja joku kerran kuussa. Joitakin tarvitsi käydä patistamassa. Ohjeena oli myös, että kommenttien tuli olla asiallisia.
Opiskelijan on helpointa
kommentoida muutamalla sanalla heti, kun homma on tehty. Osalta tuli pitkiä
selostuksia ja osalta muutamalla sanalla. Pystyin kuitenkin tunnistamaan
oppimista, ei siellä montaa sanaa tarvitse olla. Jokaisen opiskelijan
työskentely dokumentoitui Facebookiin ja opettajan oli mahdollista tutustua
siihen rauhassa päivän aikana. Näin oli myös mahdollista antaa kullekin
opiskelijalle palautetta ja hänen tarvitsemaansa ohjausta.
Koulunkäyntiin liittyviin
viesteihin kommentoin yleisesti. Pidin huolta tietosuojasta eli opiskelijan
omaan opiskeluun tai työssäoppimisessa esiin nousseisiin tietosuojaan
liittyviin asioihin kommentoin yksityisviestillä. Työssäoppimisjakson
jälkeen keskustelimme opiskelijoiden kanssa työssäoppimisjakson kokemuksista
sekä käsittelimme Facebookissa esiin tulleita haasteellisia kysymyksiä.
Hyödynsin niitä myös tarpeen mukaan seuraavan jakson opetuksessa.
HAVAINNOT
Käytännön läheiset esimerkit ja tekeminen kiinnostivat opiskelijoita. Kun ammattitaitovaatimukset linkittyivät käytännön tekemiseen, opiskelija hahmotti paremmin niiden yhteyden omaan toimintaansa ja samalla myös oman ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisensa.
Opiskelijan
aktiivinen osallisuus omaan oppimiseensa vahvistuu. Tällainen työskentely tekee
opiskelijan oppimisen näkyväksi ja vahvistaa itsetuntoa. Facebook
on tuttu useimmille opiskelijoille, jolloin on matala kynnys osallistua. Tuotosten
(kuvat, videot ja teksti) liittäminen ryhmäalueelle on helppoa.
Opiskelijat olivat innostuneita tuomaan Facebook-ympäristöön kuvia ja tekstiä myös vapaa-aikanaan tekemistään auton korjauksista. Näin voi hyödyntää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Ohjeistin suullisesti, että Facebook-ryhmään voi laittaa mitä vaan, vaikkapa lomakuvia. Nuorten kanssa ei kannata rajoittaa liikaa, jotta innostus yhteiseen työskentelyyn syntyisi ja kasvaisi. Opettajan tulee osata suodattaa asiat, jotta oppimisen ilo säilyisi. Työskentelyn pitäisi pysyä opiskelijalähtöisenä.
Opettaja kykeni seuraamaan yksittäisen opiskelijan oppimista ja osaamista niin työsalissa kuin työssäoppimispaikalla tapahtuvassa opiskelussa paremmin.
Suurin hyöty opiskelijalle oli vertaisoppiminen, joka toimi erinomaisesti Facebookissa. Opiskelijat saivat vinkkejä toisiltaan ja kykenivät hyödyntämään niitä omassa toiminnassaan työssäoppimispaikalla. Opettaja myös näki, ketkä olivat käyneet katsomassa viestejä. Opiskelijat lähentyivät huomattavasti toisiaan. Sosiaalisen median käyttö mielestäni vahvisti ryhmän tiimi-/me-henkeä.
Tällainen lähestymistapa on helppo, kun ei välttämättä tarvitse keskustella face to face vaan asian voi tuottaa kuvina ja tekstinä monesti paljon helpommin. Esimerkiksi eräs opiskelija oli hyvin hiljainen, mutta hän teki ihan valtavan paljon päivityksiä Facebookiin, lyhyttä tekstiä ja kuvia, mutta aineistoa tuli kumminkin.
Tekstin tuottamisen kynnyksen pitäisi olla matala. Itse olen sanonut, että ei ole väliä, millaista kieliasua käytätte, kunhan tuotatte kuvia ja vaikka lyhyenkin tekstin. Yksi mahdollisuus jatkossa olisi, että opiskelijat koostaisivat dokumentoimaansa aineistoa äidinkielen tunnilla, jolloin he myös oppisivat muokkaamaan omaa tekstiään äidinkielen vaatimusten mukaisesti.
Laitteita ja Facebookin käyttöä tulee ehdottomasti harjoitella ennen työssäoppimista riittävän paljon. Niiden tulisi olla päivittäisessä käytössä, jolloin käyttö on sujuvaa myös työssäoppimisessa. Näin opiskelija kykenee keskittymään työssäoppimisessa itse työn sisältöön. Dokumentointi on jo automatisoitunut.
Työssäoppimispaikkojen kanssa pitää sopia, saavatko opiskelijat ottaa kuvia. Tähän asti yritykset ovat antaneet luvan kuvaamiseen. Opettaja ohjeistaa opiskelijoita yksityisyyden suojan mukaisessa kuvien ottamisessa, esimerkiksi autojen rekisterinumerot eivät saa näkyä, ettei niitä pystytä tunnistamaan.
Opiskelijat tarvitsevat tätä tietoteknistä ja mobiililaiteosaamista tulevassa työssään autoalalla.
SUOSITUS
Sähköinen oppimispäiväkirja esimerkiksi Facebookissa soveltuu käytettäväksi opiskelijan oppimisen ja osaamisen tunnistamiseen.Sillä pystyy tunnistamaan ammattiosaamisen näytössä, minkälaisia töitä opiskelijat ovat tehneet ja opettaja tietää ihan varmasti, että opiskelijan toiminta täyttää arviointikriteerit.
Kannattaa
lähteä rohkeasti kokeilemaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.
LISÄTIETOA
Stadin ammattiopisto, Janne Kantanen, autoala
MITÄ
Kyseessä oli autoalan opiskelijoiden työssäoppiminen, joka liittyi Auton korjaaminen tutkinnon osaan ja sen ammattitaitovaatimuksiin. Työtehtävien dokumentoinnissa opiskelijat käyttivät oppilaitokselta lainaamiaan iPadeja tai omia mobiililaitteitaan. Opiskelijaryhmälle perustettiin oma suljettu Facebook-ryhmä. Tavoitteena oli tuoda näkyväksi opiskelijan ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista oppimista ja osaamista sekä oppia toinen toisiltaan.
MITEN
Työssäoppimista edeltävällä kahdeksan viikon oppilaitos-/työsalijaksolla opiskelijat opettelivat iPadin ja Facebookin käyttöä dokumentoimalla työtään. Näin he saivat hyvät valmiudet toimia samalla tavalla myös työssäoppimisen yhteydessä.
Esimerkki: Nivoin opetukseen mm. osaamistavoitteissa olevan yrittäjyyden, jotta opiskelijalle hahmottuisi sisäisen yrittäjyyden ja kustannustietoisuuden merkitys mm. se mistä se oma palkka kertyy ja miten auton korjaamisen hinta muodostuu sellaiseksi kuin se on. Opiskelijat laskivat työsalissa tietokoneohjelmalla kustannuslaskelman korjattavasta autosta ja liittivät siihen kuvat. Näitä käytiin sitten läpi teoriatunneilla. Ohjeena Facebookissa työskentelyyn oli, että opiskelijat kirjaisivat kerran viikossa viestinsä Facebook-ryhmään. Jotkut toivat tuotoksensa kerran päivässä, jotkut joka toinen päivä ja joku kerran kuussa. Joitakin tarvitsi käydä patistamassa. Ohjeena oli myös, että kommenttien tuli olla asiallisia.
HAVAINNOT
Käytännön läheiset esimerkit ja tekeminen kiinnostivat opiskelijoita. Kun ammattitaitovaatimukset linkittyivät käytännön tekemiseen, opiskelija hahmotti paremmin niiden yhteyden omaan toimintaansa ja samalla myös oman ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisensa.
Opiskelijat olivat innostuneita tuomaan Facebook-ympäristöön kuvia ja tekstiä myös vapaa-aikanaan tekemistään auton korjauksista. Näin voi hyödyntää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Ohjeistin suullisesti, että Facebook-ryhmään voi laittaa mitä vaan, vaikkapa lomakuvia. Nuorten kanssa ei kannata rajoittaa liikaa, jotta innostus yhteiseen työskentelyyn syntyisi ja kasvaisi. Opettajan tulee osata suodattaa asiat, jotta oppimisen ilo säilyisi. Työskentelyn pitäisi pysyä opiskelijalähtöisenä.
Opettaja kykeni seuraamaan yksittäisen opiskelijan oppimista ja osaamista niin työsalissa kuin työssäoppimispaikalla tapahtuvassa opiskelussa paremmin.
Suurin hyöty opiskelijalle oli vertaisoppiminen, joka toimi erinomaisesti Facebookissa. Opiskelijat saivat vinkkejä toisiltaan ja kykenivät hyödyntämään niitä omassa toiminnassaan työssäoppimispaikalla. Opettaja myös näki, ketkä olivat käyneet katsomassa viestejä. Opiskelijat lähentyivät huomattavasti toisiaan. Sosiaalisen median käyttö mielestäni vahvisti ryhmän tiimi-/me-henkeä.
Tällainen lähestymistapa on helppo, kun ei välttämättä tarvitse keskustella face to face vaan asian voi tuottaa kuvina ja tekstinä monesti paljon helpommin. Esimerkiksi eräs opiskelija oli hyvin hiljainen, mutta hän teki ihan valtavan paljon päivityksiä Facebookiin, lyhyttä tekstiä ja kuvia, mutta aineistoa tuli kumminkin.
Tekstin tuottamisen kynnyksen pitäisi olla matala. Itse olen sanonut, että ei ole väliä, millaista kieliasua käytätte, kunhan tuotatte kuvia ja vaikka lyhyenkin tekstin. Yksi mahdollisuus jatkossa olisi, että opiskelijat koostaisivat dokumentoimaansa aineistoa äidinkielen tunnilla, jolloin he myös oppisivat muokkaamaan omaa tekstiään äidinkielen vaatimusten mukaisesti.
Laitteita ja Facebookin käyttöä tulee ehdottomasti harjoitella ennen työssäoppimista riittävän paljon. Niiden tulisi olla päivittäisessä käytössä, jolloin käyttö on sujuvaa myös työssäoppimisessa. Näin opiskelija kykenee keskittymään työssäoppimisessa itse työn sisältöön. Dokumentointi on jo automatisoitunut.
Työssäoppimispaikkojen kanssa pitää sopia, saavatko opiskelijat ottaa kuvia. Tähän asti yritykset ovat antaneet luvan kuvaamiseen. Opettaja ohjeistaa opiskelijoita yksityisyyden suojan mukaisessa kuvien ottamisessa, esimerkiksi autojen rekisterinumerot eivät saa näkyä, ettei niitä pystytä tunnistamaan.
Opiskelijat tarvitsevat tätä tietoteknistä ja mobiililaiteosaamista tulevassa työssään autoalalla.
SUOSITUS
Sähköinen oppimispäiväkirja esimerkiksi Facebookissa soveltuu käytettäväksi opiskelijan oppimisen ja osaamisen tunnistamiseen.Sillä pystyy tunnistamaan ammattiosaamisen näytössä, minkälaisia töitä opiskelijat ovat tehneet ja opettaja tietää ihan varmasti, että opiskelijan toiminta täyttää arviointikriteerit.
LISÄTIETOA
Stadin ammattiopisto, Janne Kantanen, autoala
Ohje: Mobiilihansikas työssäoppimistilanteen tukena
Esimerkki mobiilihanksikkaan käyttämisestä työssäoppimisen suunnittelussa
Ote opiskelijan suunnitelmasta:
Ote opiskelijan suunnitelmasta:
Toimin laatu- ja taloustavoitteiden mukaisesti ja kehitän omaa toimintaani laatutavoitteiden saavuttamiseksi.
Työtehtävät (mobiilihansikkaan kämmen):
Osallistun perehdytykseen.
Tutustun työpaikan kirjallisiin laatu- ja taloustavoitteisiin. Työskentelen laatuprosessin mukaisesti.
Keskustelen ohjaajan kanssa
Toteutan... (kirjaa sovittu työtehtävä).
Dokumentoin työtäni oppimispäiväkirjaan: kuvaan työvaiheet ja laadin työvaiheiden kuviin lyhyen tekstin/nauhoitan lyhyen selostuksen.
Arvioin tekemääni työtä ohjaajan kanssa.
Osaamistavoite (mobiilihansikkaan peukalo): Toimin laatu- ja taloustavoitteiden mukaisesti ja kehitän omaa toimintaani laatutavoitteiden saavuttamiseksi.
Ammatillisuus (mobiilihansikkaan etusormi):
Ote opiskelijan suunnitelmasta
Ote opiskelijan suunnitelmasta
Asiakaspalvelu (mobiilihansikkaan keskisormi):
Dokumentoin työvaiheet, jotta asiakas tietää, mitä on tehty.
Turvallisuus (mobiilihansikkaan nimetön):
Käytän työvälineitä ohjeiden mukaisesti.
En jätä työvälineitä lojumaan, vaan laitan ne niille kuuluville paikoilleen.
Yrittäjyys (mobiilihansikkaan pikkusormi):
En haaskaa materiaaleja (kustannustietoisuus).
Teen työn sovitun aikataulun mukaisesti.
keskiviikko 19. marraskuuta 2014
Ohje: Videoyhteys ohjauksessa
Opettajan ohje videoyhteyden käyttämiseen työssäoppimisen ohjauksessa
1. Opettaja tutustuu opiskelijan sähköiseen portfolioon/oppimispäiväkirjaan ja tekee siitä havaintoja keskustelun pohjaksi.
2. Opettaja ottaa videoyhteyden opiskelijaan ja käyttää ohjaustyökalua. Opiskelija voi näyttää työtehtäviään ja tuotoksiaan mobiililaitteensa avulla. Välillä äänessä ja näyttämässä voi olla myös työpaikkaohjaaja.
3. Opiskelija voi näyttää kameralla mahdollista ongelmatilannetta. Hankalat tilanteet kannattaa pyrkiä hoitamaan paikan päällä kasvotusten.
Tekniikka:
Työpaikalla riittää opiskelijan mobiililaite. Kaiuttimen ja kameran avulla työpaikkaohjaaja voi osallistua ohjaus- ja/tai arviointikeskusteluun.
Ohjauskeskustelu ja/tai arviointikeskustelu voidaan otteuttaa myös tietokoneella (AC tai Skype) erityisesti silloin, kun keskustelussa käydään läpi kirjallisia ohjeita, opiskelijan tavoitteita tai arviointia.
Adobe Connect -ohjeita (Huom! soveltaen): bit.ly/acohjeet
Ohje: Vertaisarviointi
1. Opettaja antaa vertaisarvioitavaksi kaikilla työpaikoilla yleisesti esiintyvän työprosessin hallinnan.
2. Opettaja ohjeistaa tutkimaan, millä tavoin tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit liittyvät tähän kohtaan.
3. Opettaja ohjeistaa antamaan kannustavaa ja rakentavaa palautetta nimetyille ryhmän jäsenille siitä, mitä ja miten kannattaisi vielä harjoitella, jotta ammattiosaamisen näytössä vaadittava ammattitaito olisi hallussa.
4. Opettaja ohjaa ryhmää tekemään synteesin.
5. Opettaja ohjeistaa opiskelijat reflektoimaan vertaisarviointiprosessin ja siinä saadun palautteen oppimispäiväkirjaan.
Tekniikka:
Esim. suljettu Facebook-ryhmä, jossa keskustellaan ja reflektoidaan
Blogit: vertaisten kommentit
2. Opettaja ohjeistaa tutkimaan, millä tavoin tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit liittyvät tähän kohtaan.
3. Opettaja ohjeistaa antamaan kannustavaa ja rakentavaa palautetta nimetyille ryhmän jäsenille siitä, mitä ja miten kannattaisi vielä harjoitella, jotta ammattiosaamisen näytössä vaadittava ammattitaito olisi hallussa.
4. Opettaja ohjaa ryhmää tekemään synteesin.
5. Opettaja ohjeistaa opiskelijat reflektoimaan vertaisarviointiprosessin ja siinä saadun palautteen oppimispäiväkirjaan.
Mihin soveltuu?
|
Miksi?
|
Miten?
|
Vertaisarviointiin
|
Vertaisarviointi antaa ryhmän tukea opintojen alussa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja oppimisprosessin kulun itsearvointiin. Se syventää omaa osaamista ja vahvistaa sekä pari- että ryhmätyöskentelyä.
|
Opettaja ohjeistaa jonkin yhtesöllisesti reflektoitavan aiheen vertaisarvioitavaksi ryhmäkeskustelussa verkossa. Opettaja ohjaa keskustelun alkuun ja aktivoi sitä tarvittaessa ryhmän yhteisen keskustelualueen kautta.
Opettaja ohjaa, että opiskelijat antavat toisilleen palautetta ja arviointia kannustavasti ja rakentavasti.
Opettaja huolehtii, että keskustelu pohjautuu opintojen alussa yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin, jotka ovat suhteessa osaamistavoitteisiin ja tutkinnon perusteiden arviointikriteereihin.
Opettaja voi antaa esimerkkikysymyksiä kuten
Yhteenveto:
Vertaisarvioinnin päätyttyä jokainen opiskelija tekee itsereflektion omaan oppimispäiväkirjaan.
Miten rakennan oppimisprosessiin jatkuvan arvioinnin?
Miten rakennan arviointikriteerit niin, että ne ohjaavat luonnostaan viimeisteltyihin lopputuloksiin? Miten voisin monipuolistaa arviointimenetelmiäni?
|
Tekniikka:
Esim. suljettu Facebook-ryhmä, jossa keskustellaan ja reflektoidaan
Blogit: vertaisten kommentit
Ohje: Yhteisöllinen reflektio
Esimerkkitilanteita yhteisöllisestä reflektiosta verkkoympäristöissä
1. Annika on kohdannut erikoisen tilanteen työssäoppimispaikassaan. Hän kirjoittaa siitä omaan blogiinsa.
2. Jussi lukee blogin ja haluaa tietää lisää. Hän kirjoittaa avoimen kysymyksen Annikan blogin kommenttikenttään, johon Annika vastaa.
3. Opettaja huomaa hyvän oppimisen paikan koko ryhmälle ja kutsuu FB-ryhmässä kaikkia osallistumaan keskusteluun.
4. Keskustelun päätteeksi opettaja ohjaa synteesin teon. Kaikki linkittävät valmiin synteesin oppimispäiväkirjaansa ja pohtivat opittua oman osaamisen ja oppimisen kannalta.
TAI
1. Kaikki opiskelijat ovat kertoneet blogissaan työpaikan kahvihuoneen ilmapiiristä ja keskustelunaiheista viikkotehtävässä. Opettaja ohjeistaa, kuka kommentoi kenenkin teksiä.
2. Alkuperäisistä merkinnöistä ja kommenteista keskustellaan ja tehdään synteesi.
3. Jokainen opiskelija pohtii oppimaansa oppimispäiväkirjassaan.
Tekniikka:
Välineenä esimerkiksi
- suljettu Facebook-ryhmä tai muu yhteinen verkkoalusta (ajasta riippumaton)
- blogit
- videoneuvottelu (reaaliaikainen)
- live-tapaamiset
1. Annika on kohdannut erikoisen tilanteen työssäoppimispaikassaan. Hän kirjoittaa siitä omaan blogiinsa.
2. Jussi lukee blogin ja haluaa tietää lisää. Hän kirjoittaa avoimen kysymyksen Annikan blogin kommenttikenttään, johon Annika vastaa.
3. Opettaja huomaa hyvän oppimisen paikan koko ryhmälle ja kutsuu FB-ryhmässä kaikkia osallistumaan keskusteluun.
4. Keskustelun päätteeksi opettaja ohjaa synteesin teon. Kaikki linkittävät valmiin synteesin oppimispäiväkirjaansa ja pohtivat opittua oman osaamisen ja oppimisen kannalta.
TAI
1. Kaikki opiskelijat ovat kertoneet blogissaan työpaikan kahvihuoneen ilmapiiristä ja keskustelunaiheista viikkotehtävässä. Opettaja ohjeistaa, kuka kommentoi kenenkin teksiä.
2. Alkuperäisistä merkinnöistä ja kommenteista keskustellaan ja tehdään synteesi.
3. Jokainen opiskelija pohtii oppimaansa oppimispäiväkirjassaan.
Tekniikka:
Välineenä esimerkiksi
- suljettu Facebook-ryhmä tai muu yhteinen verkkoalusta (ajasta riippumaton)
- blogit
- videoneuvottelu (reaaliaikainen)
- live-tapaamiset
Ohje: Erilaisia tapoja ohjata ja tehdä yhteenvetoja ryhmäkeskusteluista verkossa
1. Ensimmäinen yhteinen keskustelu verkossa ennen työssäoppimista
Keskusteluryhmä koostaa oman keskustelunsa. Olennaisinta tässä yhteenvedossa on pohtia ryhmän keskustelua dialogin periaatteiden mukaisesti (mm. keskusteluun osallistuminen, lyhyet viestit, viesti sisältää yhden asian, viesteissä kysytään aiheeseen liittyviä asioita, viestit ketjuuntuvat eli otetaan kantaa aiemman viestin/aiempien viestien sisältöön, viesteissä kannustetaan ja tuetaan ryhmän jäseniä, pyritään luomaan yhteinen näkemys).
Tämän jälkeen opiskelijat laativat pienryhmälleen verkkokeskustelun pelisäännöt.
2. Ryhmä tekee yhteenvedon omasta keskustelustaan
Tyypillisin tapa koostaa keskusteluja on se, että ryhmä tekee yhteenvedon omasta keskustelustaan.
3. Jokainen opiskelija tekee oman yhteenvedon kaikista keskusteluista
Opiskelijoilla voi olla tehtävänä tehdä oma kooste kaikkien pienryhmien keskusteluista. Kannattaa edellyttää keskustelun koostamisen lisäksi käyttämään osaamistavoitteita, jotain aiheen kannalta olennaista kirjallista aineistoa tai vaikkapa haastattelua sekä omaa pohdintaa.
4. Tutustuminen toisen ryhmän keskusteluun ja siitä yhteenvedon tekeminen
Pienryhmille voidaan antaa tehtäväksi tutustua jonkun muun pienryhmän keskusteluun ja tehdä siitä kooste. Toiselle ryhmälle voidaan myös esittää kysymyksiä sekä nostaa esiin jatkokysymys, josta ryhmä jatkaa keskustelua.
5. Eri keskusteluryhmillä on eri aiheet
Pienryhmillä voi olla eri aihe selvitettävänään. Motivaatio keskusteluun on suurempi, mikäli voi vaikuttaa keskusteltavaan aiheeseen. Tällöin kannattaa tähdentää, että kukin pienryhmä on oman alueensa asiantuntija. Lähdemateriaalia siis tulee käyttää keskustelun aikana. Kooste voidaan ottaa käsittelyyn tunneilla tai opiskelijat voivat tehdä verkossa tehtäviä niiden pohjalta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)