Esimerkkitilanteita yhteisöllisestä reflektiosta verkkoympäristöissä
1. Annika on kohdannut erikoisen tilanteen työssäoppimispaikassaan. Hän kirjoittaa siitä omaan blogiinsa.
2. Jussi lukee blogin ja haluaa tietää lisää. Hän kirjoittaa avoimen kysymyksen Annikan blogin kommenttikenttään, johon Annika vastaa.
3. Opettaja huomaa hyvän oppimisen paikan koko ryhmälle ja kutsuu FB-ryhmässä kaikkia osallistumaan keskusteluun.
4. Keskustelun päätteeksi opettaja ohjaa synteesin teon. Kaikki linkittävät valmiin synteesin oppimispäiväkirjaansa ja pohtivat opittua oman osaamisen ja oppimisen kannalta.
TAI
1. Kaikki opiskelijat ovat kertoneet blogissaan työpaikan kahvihuoneen ilmapiiristä ja keskustelunaiheista viikkotehtävässä. Opettaja ohjeistaa, kuka kommentoi kenenkin teksiä.
2. Alkuperäisistä merkinnöistä ja kommenteista keskustellaan ja tehdään synteesi.
3. Jokainen opiskelija pohtii oppimaansa oppimispäiväkirjassaan.
Tekniikka:
Välineenä esimerkiksi
- suljettu Facebook-ryhmä tai muu yhteinen verkkoalusta (ajasta riippumaton)
- blogit
- videoneuvottelu (reaaliaikainen)
- live-tapaamiset
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sähköinen työssäoppimispäiväkirja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sähköinen työssäoppimispäiväkirja. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 19. marraskuuta 2014
Oppimisympäristöjen integraatio työssäoppimisessa
Case: Oppimisympäristöjen integraatio työssäoppimisessa (Fronter, kyvyt.fi, blogi). Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja tehtävien tekeminen Kyvyt-portfoliolla.
MITÄ
Pedagoginen
tavoite
• Mobiililaitteiden ja oppimisalustan
hyödyntäminen työssäoppimisessa
• ePortfolion rakentuminen ja työssäoppimisen
sitominen portfoliotyöhön
• Yhteisöllisyyden lisääminen
• Oppimisalustan käyttö (työssäoppimisen
aineistot yhdessä paikassa, Fronterissa)
• Jatkossa pohditaan materiaalien
sijoittamista ePortfolio-ohjelmaan
Oppimisympäristöt
ja laitteet, joita käytettiin
• Työasema ja kannettava tietokone
• Fronter
• Kyvyt.fi
• Digikamera / puhelin / tabletti
MITEN
Elintarvikealan
työssäoppimisen aineistot ja tehtävät tallennettiin Fronter-oppimisympäristöön,
jonne tehtiin huone ETE, työssäoppimisen aineistot. Ennen työssäoppimisjaksoa
työssäoppimisen opettaja ohjasi opiskelijoita oppimisympäristön käytössä.
Opettaja ohjeisti, miten opiskelijat hyödyntävät aineistoja työssäoppimisen eri
vaiheissa.
Tietotekniikan
opettaja ja työssäoppimisen opettaja avustivat opiskelijoita tabletin ja
Kyvyt-ohjelman käytössä, sekä portfolioiden rakentamisessa sivujen ja blogin
avulla. Työssäoppimisen aikana ohjaava opettaja antoi opiskelijoille palautetta
kommentoimalla blogiin. Työssäoppimisen jälkeen opettajat keskustelivat ja
täydensivät portfoliota yhdessä opiskelijoiden kanssa.
HAVAINNOT
Fronter-
oppimisympäristö ja Kyvyt.fi-sivusto toimivat hyvin ja soveltuivat aiheeseen.
Opettajat olivat tyytyväisiä, sillä työssäoppimiseen liittyvät aineistot ja
ohjaus olivat selkeästi yhdessä paikassa kaikkien saatavilla. Aineistot ja
ohjaus tullaan siirtämään portfolio.edu.hel.fi-ohjelmaan.
Lähes
kaikki opiskelijat kirjoittivat blogia kotona. Blogin avulla asiat jäsentyivät
paremmin. Opiskelijat kokivat blogin hyödyllisenä työssäoppimisjakson alussa,
mutta jakson lopussa toistona. Muutamat kokivat blogin raskaana ja turhana.
Totesimme,
että oppimispäiväkirja vaatii vielä täsmennystä, niin että se ei ole pelkkää
töiden luettelointia.
Päivittäin kirjoitettava blogi on raskas. Seuraavalla jaksolla edellytämme kerran viikossa tapahtuvaa päivityksen ja annamme selkeän viikkotehtävän.
Päivittäin kirjoitettava blogi on raskas. Seuraavalla jaksolla edellytämme kerran viikossa tapahtuvaa päivityksen ja annamme selkeän viikkotehtävän.
Opiskelijoiden
palautetta:
1. On
mukava katsella ja muistella mitä on tehnyt, mutta välillä päivittäminen tuntui
raskaalta ja pakko pullalta. Blogi on minulle sellainen että sitä tehdään kun
haluaa ja on jotain sanottavaa.
2. Onhan
se ihan hyödyllistä mielestäni, koska silloin saa kerrattua päivän asiat ja
mitä on oppinut, mitä vielä jäi epäselväksi ym. Asiat jäsentyvät paremmin
mielessä.
3. Kyllä.
Oli hyödyllistä jäsennellä omia ajatuksia blogin avulla, mutta myöskin
raskasta.
4. Blogi
on toki hyvä tapa reflektoida omia tekemisiä ja oppimisia to-jaksolla, mutta
koin blogin päivittämisen hieman raskaana. Työpäivät itsessään olivat sekä
fyysisesti että henkisesti varsin kuluttavia, minkä lisäksi kävin vielä
palkkatöissä, joten aikaa ja energiaa portfolion päivitykseen ei juuri jäänyt.
5. Koin
portfoliotyöskentelyn hyödylliseksi työssäoppimisjakson alkupuolella, kun opin
uutta joka päivä ja olin sopeutumassa työpaikan käytäntöihin, mutta kun hommat
rutinoituivat työpaikalla, ei enää jaksanut oikein kiinnostaa kirjoitella
samoja asioita ylös. Blogi oli hyvä väline eikä se tuntunut "liian
viralliselta" ja sen käyttö on suht helppoa.
6. Tällä
hetkellä en, sillä monet päivistä olivat jokseenkin samankaltaisia ja näin
ollen kirjoittaminen tuntui itsensä toistamiselta.
7. Periaatteessa
blogin päivittäminen on hyvä idea. Opiskelija pysyy ajan tasolla mitä on tehnyt
työssäoppimisjakson aikana ja missä olisi parannettavaa. Käytännössä tosin se
tuntui vain edellisen päivän toistolta, sillä työtehtävät eivät niinkään
muuttuneet jakson aikana. Tästä syystä oma päivitystahti hidastui, ja
loppujakson aikana en päivittänyt ollenkaan. Muutama päivitys viikossa/silloin
kun opiskelijalta tuntuu siltä olisi hyvä tehdä päivitys, jos päivittäinen
kirjoittaminen tuntuu liialliselta toistolta.
8. En
kokenut sitä oman oppimisen kannalta tärkeäksi, mutta olihan se hyvä päivittää,
jotta myöhemminkin muistaa mitä oli to-jaksolla tehnyt. Sitä oli myös mukava
tehdä silloin kun aika riitti, mutta joka päivä en sitä kyllä jaksanut
päivittää. Minusta viikon välein päivittäminen oli hyvä.
9. Mielestäni
portfolion päivittäminen on tarpeeksi hyödyllistä. En kokenut oman oppimisen
kannalta blogin päivittämistä hyödyllisenä. Kirjoitin Jarmolle paperille
oppimispäiväkirjaa näytön ajalta. Se oli hyödyllistä ja tarpeellista.
Mielestäni siihen rinnalle ei tarvitse blogin päivittämistä.
10. En mielestäni oppinut yhtään sen enempää tai vähempää kirjoittamalla blogia.
Muistamisen kannalta siitä voi olla jonkin verran hyötyä, voi muistella
jälkeenpäin. Muuten en kokenut sitä hyödylliseksi, ainakaan päivittäin.
11. Mielestäni blogin pitäminen to-jaksolla on aika turhaa. Itse ainakin tein lähes
samoja asioita päivittäin, mitään erityistä sanottavaa ei tullut ekan viikon
jälkeen. Voisin välillä käydä kirjoittamassa mitä on tehnyt/oppinut mutta
useampaa päivitystä on turha kirjoitta.
12. Tein blogin vasta lopuksi.
13.
Ei tuntunut kovin hyödylliseltä oman oppimisen kannalta. Toisaalta tuli
kerrattua vähän päivän tapahtumia ja pohdittua ehkä paremmin miten onnistui ja
miten olisi voinut parantaa omaa tekemistään, mutta ei mitenkään erityisen
hyödylliseltä tuntunut.
14.
En kokenut blogin pitoa kovin mielekkäänä. Toisaalta, hyvä oli miettiä pitkin
työssäoppimisjaksoa pohtia, mitä on tullut tehtyä ja opittua.
15.
Itselleni olisi ollut luonnollisempaa kirjoittaa portfoliota käsin. En ole
kovin tietotekniikka-orientoitunut, niin vähän ahdisti aina mennä koneelle
täyttelemään.
SUOSITUS
Työskentelytapaa
voi suositella kaikkiin työssäoppimisjaksoihin.
LISÄTIETOA
Stadin
ammattiopisto, Annika Kuusjärvi ja Lea Huuppola, elintarvikeala.
tiistai 18. marraskuuta 2014
Blogi erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisen dokumentoinnissa
Case: Blogi erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisen dokumentoinnissa tanssialan perustutkinnossa.
Casen tarkoituksena oli kehittää erityistä tukea
tarvitsevalle opiskelijalle blogi, jonka avulla opiskelija voisi dokumentoida
työskentelyään ja oppimistaan. Opiskelija raportoi blogiin yksilöllistetyn
työssäoppimisensa etenemisen lisäksi englannin tehtäviä, taide- ja
kulttuuriopintoja sekä kaikkia tanssialan perustutkinnon ammattioppiaineita.
Lähtökohtana oli runsas kuvien hyödyntäminen kirjoitetun tekstin tuottamisen
vaikeuden vuoksi, mutta kokeilun edetessä opiskelija alkoi tuottaa kuvien
tueksi enemmän myös tekstiä.
Kokeilun pedagogisena tavoitteena oli oppimisen
näkyväksi tekeminen mahdollisimman laaja-alaisesti. Oppimisympäristöinä
toimivat sekä oppilaitos että työssäoppimispaikka, sähköisenä
oppimisympäristönä Blogger-blogialusta. Opiskelijalla oli käytössään oma iPad.
Oppimis- ja ohjausprosessi käynnistyi ohjaajan
osallistumisella blogikoulutukseen. Tämän jälkeen ohjaaja perehdytti
opiskelijan sekä opettajan blogityöskentelyyn. Opiskelija päätti, millaisen
blogin hän haluaa ja mihin tarkoitukseen hän sitä käyttää sekä kutsui
opetushenkilöstön lukijoiksi. Opiskelija sai säännöllisesti ohjausta ja tukea
blogityöskentelynsä tueksi.
Työssäoppimisen yhteydessä opettaja pyysi opiskelijan
työpaikkaohjaajaa muistuttamaan opiskelijaa kuvien ottamisesta
työssäoppimisjaksolla. Opiskelija keräsi riittävästi kuvamateriaalia ja
dokumentoi sen jälkeen kuvien avulla, mitä työssäoppimisjaksolla tapahtui. Atto-opettajan ohjauksella myös englannin kielen
tehtäviä yhdistettiin blogiin.
Blogi toimi työssäoppimisen dokumentoinnissa ja
arviointikeskustelun tukena työssäoppimisen päättyessä, mutta myös kaiken muun
oppimisen näkyväksi tekemisessä. Blogityöskentelyä tullaan jatkamaan edelleen.
Kevään 2015 työssäoppimisen valmistelu aloitetaan blogin osalta jo hyvissä
ajoin antamalla opiskelijalle työssäoppimiseen liittyviä tehtäviä jo tässä
vaiheessa.
Työpaikkaohjaajan palaute blogista oli erittäin
positiivista, sillä blogin avulla opiskelija pystyi osoittamaan, mitä kaikkea
on oppilaitoksessa ja työssäoppimisessa tehnyt ja oppinut. Blogi on muotoutunut osaksi opiskelijan arkea ja hän
raportoi oppimiaan asioita aktiivisesti ja laajasti. Myös ammattiopettajien ja atto-opettajien yhteistyö ja
sisältöjen integrointi on lisääntynyt entisestään, kun opiskelijalla on oma
blogi, jossa on erilaisia teemoja, joita esim. atto-opettaja voi käyttää
edelleen oman oppiaineensa lähde- ja viiteaineistona.
Perustutkinto-opiskeljoiden lisäksi blogi soveltuisi
hyvin myös valmentavan koulutuksen opiskelijoiden käyttöön. Mikäli opiskelijalla on käden motoristen toimintojen
vaikeus, blogityöskentely voi olla opiskelijalle erittäin palkitsevaa. Joillekin opiskelijoille sopii prosessoivampi,
pohdiskelevampi työskentelytapa, jolloin blogi mahdollistaa sen, että
opiskelija voi itse päättää, missä ja milloin kirjoittaa.
Jari Karttunen, lehtori, tanssialan perustutkinto, Keskuspuiston ammattiopisto
Tunnisteet:
blogi,
case,
KPAO,
ohjaus,
oppimisen arviointi,
reflektointi,
sähköinen portfolio,
sähköinen työssäoppimispäiväkirja,
yhteisten tutkinnon osien yhdistäminen työssäoppimiseen
TOP-blogi opinnäytteenä
Case: TOP-blogi opinnäytteenä - kiinteistöpalveluala
Aiempina vuosina yksittäiset kiinteistöpalvelualan opiskelijat ovat
kirjoittaneet blogeja työssäoppimisjaksojensa aikana. Tänä syksynä
ryhmänohjaaja ja äidinkielenopettaja päättivät yhdessä, että koko valmistuva
Kipa-ryhmä kirjoittaa viimeisenä opiskeluvuonnaan blogeja. Idea on raportoida
lähinnä työssäoppimisjaksosta blogimuodossa, mutta samalla opiskelijalle
rakentuu portfolio, joka toimii myös opinnäytteenä ja opinnäyteraporttina.
Välineeksi valitsimme Bloggerin, koska monella on Google-tili jo valmiina
ja Googlen palvelut ovat melko tuttuja. Toisaalta Blogger on varsin
helppokäyttöinen vasta-alkajallekin.
Aloitimme blogien teon niin, että tapasimme koko ryhmä, ryhmänohjaaja,
äidinkielenopettaja ja hankevastaava kerran. Keskustelimme blogeista ja
työnhausta, ja kaikki loivat itselleen blogin. Blogiin kirjoitettiin myös
esittelyteksti itsestä. Tämän jälkeen oli ajatuksena, että kaikki alkavat
itsenäisesti kirjoittaa blogiinsa. Ensimmäisen tapaamiskerran jälkeen osa
ryhmän opiskelijoista lähti TOP-jaksolle. Saman tien sovittiin myös toinen
tapaamiskerta, jolla blogeihin tutustuttaisiin tarkemmin. Tälle kerralle
tulivat mukaan vain koulussa olijat, ja he kirjoittivat lyhyet raportit
koulussa sillä viikolla tekemistään tehtävistä. Latasimme myös Blogger-appseja
älypuhelimiin.
TOP-jaksolla olijat eivät kuitenkaan aloittaneet vielä itsenäisesti blogin
kirjoittamista, joten sovittiin kolmas tapaamiskerta, johon kaikki osallistuivat.
Blogeja päivitettiin sekä tietokoneella että kännyköillä. Tässä tapaamisessa kävi
myös ilmi, että eräs TOP-jaksolla olija oli unohtanut Google-salasanansa, ja
raporttia olikin kirjoitettu itsenäisesti Wordilla. Päädyimme luomaan uuden
blogin ja siirtämään materiaalin sinne.
Tällä ryhmällä alkaa äidinkielen kurssi joulukuun alussa. Ajatuksena on,
että äidinkielen tunnit käytetään lähinnä blogityöskentelyyn ja taitoja hiotaan
entisestään. Myös TOP-jaksolla olijat osallistuvat osalle äidinkielen
tunneista, jotta taidot kasvaisivat, mutta tarkoitus on, että jokainen
opiskelija oppii ajan kanssa itsenäisesti kirjoittamaan blogitekstejä ja
hyödyntämään blogia raportointivälineenä.
saminkiinteistotop.blogspot.fi
ristonkiinteistotop2.blogspot.fi
Case: TOP-blogi opinnäytteenä - tanssiala
Tanssijat hakeutuvat Keskuspuiston ammattiopiston jälkeen usein
jatkokoulutukseen, ja tästä syystä tanssialalla on tähän asti kirjoitettu
hyvinkin perinteisiä opinnäyteraportteja. Tänä vuonna tilanne muuttui nopeasti,
sillä äidinkielen viimeinen kurssi onkin opiskelijoilla jo toisena (eikä siis
vasta kolmantena) vuonna. Osa opiskelijoista tarvitsee kuitenkin paljon tukea
ja ohjausta opinnäytteensä raportoimisessa.
Samaan aikaan tanssialan opetushenkilökunta innostui sosiaalisesta
mediasta ja itsensä markkinoimisesta sosiaalisen median keinoin. Päätimme, että
opiskelijat aloittavat toisen opiskeluvuoden aikana blogien pitämisen
Bloggerissa, johon päädyimme hyvän käytettävyyden vuoksi. Blogista on tarkoitus
koota portfolio, johon raportoidaan niin työssäoppimisjaksot kuin yhteiset ja
omat tanssiprojektitkin. Niille, joiden rahkeet riittävät itsenäiseen
perinteisen opinnäyteraportin kirjoittamiseen, blogi voi olla myös
opinnäyteprosessin kuvauksen apuväline ja tuki, mutta sellaisenaankin se
riittää portfoliomuotoiseksi opinnäytteeksi.
Syksyn 2014 aikana yksi opiskelija aloitti oman blogin tekemisen – muut
seuraavat perässä joulukuussa, kun äidinkielen viimeinen kurssi alkaa.
Työskentely aloitettiin niin, että yhdellä tapaamiskerralla opiskelija perusti
blogin ja tutustui sen käyttöön. Samalla tanssialan ohjaaja perehtyi Bloggerin
käyttöön. Tämän jälkeen opiskelija on itse ja ohjaajan avustuksella päivittänyt
materiaalia blogiin. Koska kyseinen opiskelija on ollut koko syksyn koululla,
on blogin sisällöstä puhuttu kasvokkain. Jatkossa tarkoitus on hyödyntää
kommenttikenttää etäohjauksessa. Opiskelija halusi blogistaan yksityisen, joten
kommenttikenttä sopii tällaiseen tarkoitukseen hyvin.
Karoliina Oksanen, äidinkielen opettaja
Keskuspuiston ammattiopisto
Blogi ja Google Forms erityisopiskelijan työssäoppimisen reflektoinnissa ja ohjauksessa
Case: Blogi ja Google Forms erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen ohjauksessa ja dokumentoinnissa tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa.
Pilotissa käytettiin Blogger-blogialustaa sekä Google
Formsia sähköisinä oppimisympäristöinä ja työssäoppimisen yhteydenpidon,
raportoinnin ja ohjauksen välineenä. Bloggeria ja Formsia käytettiin
rinnakkain, jotta jokaiselle opiskelijalle löydettiin sopiva menetelmä.
Opiskelijat raportoivat työssäoppimisestaan päivittäin joko blogiin tai Google
Formsiin. Opiskelijoilla oli käytettävissä tabletteja sekä tietokoneita, mutta
pääsääntöisesti opiskelijat halusivat käyttää omia älypuhelimiaan. Pilotin
tavoitteena oli opiskelijoiden työssäoppimisen reflektoinnin kehittäminen ja
oppimisen näkyväksi tekeminen.
Ennen työssäoppimisen alkua opiskelijoille annettiin
käyttöön tabletit ja heidät perehdytettiin niiden käyttöön. Vaihtoehtoina oli
käyttää työssäoppimisen raportoinnissa joko blogia tai Google Formsia. Google
Formsin käyttöä varten opettaja kehitti sovelluksen, jolla opiskelijat pääsivät
suoraan täyttämään ja lähettämään työssäoppimisen päiväraporttinsa Google
Formsiin. Formsissa opiskelijoiden päiväraportit olivat opettajan nähtävissä. Työssäoppimisen
aikainen yhteydenpito ja opettajan antama palaute hoidettiin pääsääntöisesti blogien
kautta; Formsin käyttäjiin pidettiin yhteyttä perinteisemmin puhelimitse ja
tekstiviestitse.
Työssäoppimispaikoilla pilottiin suhtauduttiin
positiivisesti. Kaikkien työpaikkojen kanssa sovittiin bloggaamisesta ja siitä,
että blogit ovat suljettuja. Opiskelijat itse tiedottivat blogeista ja niiden
käyttötarkoituksesta sekä kysyivät luvat työpaikoilta. Suljetun blogin
pitämistä ei kielletty missään työssäoppimispaikassa, mutta joissakin paikoissa
kuvaaminen ei ollut sallittua. Niissä paikoissa opiskelijat käyttivät
pääsääntöisesti pelkkää Formsia.
Sekä työssäoppimisblogit että Google Forms helpottivat
työssäoppimisjaksojen arviointia, sillä ne pitivät opettajan ajan tasalla
siitä, miten työssäoppiminen sujui ja mitä työtehtäviä opiskelijat tekivät.
Blogista oli hyötyä myös niissä tilanteissa, kun työssäoppimisessa ilmeni
ongelmia, ja ongelmiin pystyttiin puuttumaan heti. Blogit tukivat opettajaa
myös opintokokonaisuuksien arvioinnissa.
Palaute opiskelijoilta oli vaihtelevaa. Valtaosan
mielestä kokeilu oli ihan hyvä juttu, osa ei pitänyt siitä lainkaan. Kukaan
opiskelijoista ei kuitenkaan erityisemmin innostunut kokeilusta ja heidän oli
hankala nähdä blogiin tai Formsiin raportoinnin hyötyjä.
Pilotti onnistui kokonaisuutena hyvin ja tarkoitus on
jatkaa edelleen. Formaatti toimii lähes jokaiselle opiskelijalle, mutta
motivaatio toimintaan täytyy olla. Opiskelijoiden perehdytys ja motivointi
täytyy aloittaa jo hyvissä ajoin ennen työssäoppimista. Formsin sovellusta voisi kehittää edelleen, mutta ei
ole prioriteettilistalla ensimmäisenä.
Tällä alalla mobiiliuden lisäarvo liittyy lähinnä
työssäoppimiseen, sillä opiskelu tapahtuu muutenkin pitkälti tietokoneella.Tabletteja tai muita älylaitteita ei välttämättä tarvitse
hankkia varta vasten, sillä opiskelijoilla pääsääntöisesti on omat laitteet,
joita he ensisijaisesti haluavat käyttää.
Blogi ja Forms yhdistettynä sopii kenelle tahansa
opiskelijalle, perehtyminen vain täytyy aloittaa ajoissa. Opiskelijat hyötyvät,
osa enemmän osa vähemmän, mutta kokonaisuutena työssäoppimisen reflektointia
tapahtuu paljon enemmän kuin ns. normaalissa top-ohjauksessa. Malli ei
työllistä opettajaa normaalia enempää, sillä yhteydenpito työssäoppimisjaksolla
kuuluu joka tapauksessa työtehtäviin. Päivittäinen yhteydenpito helpottuu, kun
opettajan ei aina tarvitse itse olla aktiivinen yhteydenottaja, vaan opiskelija
on yhteydessä opettajaan.
Keskuspuiston ammattiopisto
Kimmo Kotro ja Janne Mähönen
tieto- ja tietoliikennetekniikka
Tunnisteet:
blogi,
case,
KPAO,
ohjaus,
palaute,
reflektointi,
sähköinen työssäoppimispäiväkirja
Ohjattu blogi yksilöllisten oppimispolkujen matkakertomuksena
Case: Ohjattu blogi yksilöllisten oppimispolkujen matkakertomuksena.
Lyhytlinkki: urly.fi/jnl
Opiskelija 2: siirtyi Salpaukseen lukio-opinnoista. Oli solmimassa työsuhdetta, joka tarjosi paljon oppimisen mahdollisuuksia myös luonto-ohjaajan ammattiin. Päätimme hyödyntää työn myös työssäoppimisena.
Ohjausprosessi:
Blogin käyttöönotto ohjaustyökaluna:
Opiskelija 1:
Opiskelija
aloitti bloggaamisen innolla. Hän on raportoinut elävästi lähes kaikista
työssäoppimispäivistään (lasten ohjausta). Blogitekstit ovat toistaiseksi
olleet vapaamuotoisia. Myöhemmin on tarkoitus pyytää myös tietyn sisältöisiä
tekstejä.
Ohjauksen ajoitus ja toteutus:
Lyhytlinkki: urly.fi/jnl
1. Mitä?
Koulutuskeskus Salpauksen
luonto-ohjaajien koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen ohjaaminen on jo pitkään
ollut haastavaa. Työssäoppimispaikat sijaitsevat usein niin kaukana
oppilaitoksesta, ettei ohjauskäyntien tekeminen ole mahdollista.
Luonto-ohjaajan työ tapahtuu pääosin ulkona ja asiakasryhmien kanssa, joten
puhelimellakin opiskelijat ja työpaikkaohjaajat tavoittaa vaihtelevasti.
Opettajat ovat kokeneet, että tiedon saaminen opiskelijan oppimisesta ja työn
onnistumisesta työssäoppimisjakson aikana on vaikeaa. On hankalaa osata kysyä
oikeita asioita, kun työssäoppimispaikka on itsellekin tuttu vain nettisivujen
ja puhelinkeskustelujen kautta.
Uuden haasteen
työssäoppimisen ohjaukseen ovat tuoneet opiskelijoiden yhä yksilöllisemmät
opintopolut. Moni esim. suorittaa työssäoppimista lähiopetuksen lomassa (esim.
iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina). Pienistä murusista pitkällä
aikavälillä kertyvän työssäoppimisjakson seuraaminen edellyttää hyviä
ohjaustyökaluja. Tällaisia lähdin etsimään ToPo –hankkeen kautta.
2. Miten?
Hankkeen yhteydessä
käytin kahden syksyllä 2014 aloittaneen luonto-ohjaajaopiskelijan työssäoppimisjaksojen
ohjaamisessa Blogger –alustalle rakennettuja blogeja. Opiskelijat saivat blogin
pitämistä varten käyttöönsä Päijät-Hämeen maaseutusäätiön avustuksella hankitut
Samsung Galaxy Note 3 –älypuhelimet, joissa on oppilaitoksen hankkimat dataliittymät
(puhelut ja tekstiviestit eivät onnistu, esim. sähköpostin ja netin käyttö on
opiskelijalle ilmaista).
Pedagoginen tavoite kokeilulle oli tukea työssäoppimisen aikaista oppimisprosessia ja parantaa opiskelijan saamaa ohjausta. Toisen opiskelijan kohdalla tavoitteena oli myös tarjota mahdollisuus suorittaa äidinkielen kursseja joustavasti integroituna työssäoppimisjaksoon.
Pedagoginen tavoite kokeilulle oli tukea työssäoppimisen aikaista oppimisprosessia ja parantaa opiskelijan saamaa ohjausta. Toisen opiskelijan kohdalla tavoitteena oli myös tarjota mahdollisuus suorittaa äidinkielen kursseja joustavasti integroituna työssäoppimisjaksoon.
Kokeiluun osallistuvat
opiskelijat valitsin heti elokuussa uuden luonto-ohjaajaryhmän aloitettua.
Molemmille tehtiin joustavat työssäoppimissopimukset heti opintojen alussa.
Opiskelija 1: siirtyi Salpaukseen toisesta saman alan oppilaitoksesta, jossa oli
aloittanut tutkinnon suorittamisen näyttötutkintona. Opiskelija oli jo ollut
työssäoppimassa, jatkoimme sopimusta samaan paikkaan.
![]() |
| Opiskelija 1 suorittaa työssäoppimisjaksoa muun koulun ohella ohjaten islanninhevosretkiä ja tehden tallitöitä |
![]() |
| Opiskelija 2 suorittaa työssäoppimisjaksoa muun koulutuksen lomassa paikallisessa melontaseurassa lasten harjoittelua ohjaten |
Opiskelija 2: siirtyi Salpaukseen lukio-opinnoista. Oli solmimassa työsuhdetta, joka tarjosi paljon oppimisen mahdollisuuksia myös luonto-ohjaajan ammattiin. Päätimme hyödyntää työn myös työssäoppimisena.
Ohjausprosessi:
- Keskustelut opiskelijoiden kanssa blogin käytön eduista työssäoppimisjakson ohjauksessa. Sopimus kokeiluun osallistumisesta.
- Blogipohjien luominen ja blogin käyttökoulutus. Loin pohjat valmiiksi, muokkasimme kummankin opiskelijan kanssa sopivaksi/mieleiseksi juuri hänelle. Tutustuimme blogin perustoimintoihin ja siinä julkaisemiseen. Keskustelimme siitä, mitä blogissa kannattaa ja toisaalta ei voi julkaista sekä julkisuuden rajoittamisesta. Sovimme, että sekä opettaja että opiskelija ovat blogissa ylläpitäjinä, jotta molemmat pääsevät käsiksi kaikkiin teksteihin ja voivat muokata esim. yhteisiä luonnoksia.
- Mobiililaitteiden käyttöönotto. Opiskelijat allekirjoittivat mobiililaitteiden käyttösopimuksen ja saivat käyttöönsä koulun älypuhelimet. Kumpikaan ei tarvinnut ohjausta laitteen käyttöön, vaan he ottivat laitteen haltuunsa itse kokeilemalla.
Blogin käyttöönotto ohjaustyökaluna:
![]() |
| Ote opiskelija1:n blogista
tekstistä, jossa hän pohtii, miten syntyy laadukas islanninhevosretki |
![]() |
| Ote opiskelija 2:n blogista - koulun luontoliikuntakurssin melontapäivästä |
Ohjauksen ajoitus ja toteutus:
- Luen blogitekstejä vähintään viikoittain, annan palautetta joko suullisesti tai esim. Messengerin kautta
- Äidinkielen opettaja luki tekstejä ja antoi palautetta sähköpostilla
- Teknisten ongelmien ratkaisu yhdessä esim. oppituntien tauoilla
3. Havainnot
Opiskelijan ääni kuuluviin!
Yksi tärkeimmistä
oivalluksista oli, miten suuri osa opiskelijoiden ajattelusta, tunteista ja
toiveista jää luokkaopetuksessa opettajan puheen jalkoihin. Bloggaaminen antaa
opiskelijalle mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan ja oppimisestaan omalla
äänellään ja kaikessa rauhassa. Luokkatilanteissa on vähän aikaa opiskelijan
kohtaamiseen. Työssäoppimisen ohjauskäynneilläkään ei yleensä ole tilaisuutta
rentoon keskusteluun. Olin iloisesti yllättynyt siitä avoimuudesta ja
rikkaudesta, jolla opiskelijat kuvasivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan.
Toisaalta blogiin alkoi toisen opiskelijan tapauksessa ilmestyä liiankin henkilökohtaista tekstiä. Sovimme silloin, että opiskelija luo toisen, päiväkirjamaisen blogin yksityiskäyttöönsä ja jatkaa opiskeluihin liittyviä pohdintoja yhteisessä blogissamme. Yksityisen ja julkisen välisiä rajoja jouduttiin siis hieman käymään selviksi.
Toisaalta blogiin alkoi toisen opiskelijan tapauksessa ilmestyä liiankin henkilökohtaista tekstiä. Sovimme silloin, että opiskelija luo toisen, päiväkirjamaisen blogin yksityiskäyttöönsä ja jatkaa opiskeluihin liittyviä pohdintoja yhteisessä blogissamme. Yksityisen ja julkisen välisiä rajoja jouduttiin siis hieman käymään selviksi.
Mobiililaite ei paljon houkuta.
Hankimme opiskelijoiden
käyttöön mielestämme hienoja älypuhelimia, joissa on esim. laadukkaat kamerat.
Olin jopa vähän kateellinen, sillä henkilöstö ei voi valita työpuhelimekseen
läheskään yhtä hyviä laitteita. ToPo –hankkeeseen osallistuneet kaksi opiskelijaa
”huolivat” oppilaitoksen älypuhelimet käyttöönsä, mutta moni muu on niistä
kieltäytynyt. Osa haluaa mielummin käyttää omaa, tuttua laitettaan, joku ei
halua koskeakaan Android –käyttöjärjestelmällä varustettuihin laitteisiin.
Motivaatio oman oppimisblogin pitämiseen löytyy siis pääosin muualta kuin siitä, että voi saada käyttöönsä ”hienon” laitteen. Kysyessäni, miten hyvin koululta saatu älypuhelin on soveltunut bloggaamiseen, toinen opiskelijoista vastasi: ”Ihan surkee, on siitä ollut tosi vähän hyötyä. Ennemmin vedenkestävä extreme kamera.”
Motivaatio oman oppimisblogin pitämiseen löytyy siis pääosin muualta kuin siitä, että voi saada käyttöönsä ”hienon” laitteen. Kysyessäni, miten hyvin koululta saatu älypuhelin on soveltunut bloggaamiseen, toinen opiskelijoista vastasi: ”Ihan surkee, on siitä ollut tosi vähän hyötyä. Ennemmin vedenkestävä extreme kamera.”
Blogi ei taivu kaikkeen
Äidinkielen
kurssitehtävien palauttaminen blogin kautta tuntui aluksi mielekkäältä, koska
opiskelijan oli tarkoitus koota blogiin mahdollisimman paljon opintoihinsa
liittyvää materiaalia. Esim. CV:n julkaiseminen blogissa oli kuitenkin
hankalaa, koska blogipohjan tekstinkäsittelyominaisuudet ovat rajalliset eikä
kaikkia äidinkielessä vaadittuja muotoiluja voinut siihen tehdä.
Blogin on hyvä olla strukturoitu
Työssäoppimispaikalla
rutiinit vievät usein työssäoppijan mennessään. Pian onkin tunnit lusittu ja
jakso päättymässä – saavutettiinko tavoitteet? Jotta blogista olisi tässä
suhteessa apua, sen on mielestäni hyvä olla strukturoitu. Blogiin kannattaa
siis luoda esim. tekstipohjia, jotka ohjaavat opiskelijan kirjoittamista ja
kuvaamista. Tästä on paljon apua esimerkiksi ammattiosaamisen näyttöön
valmistauduttaessa. Tietty etenevä rakenne blogissa auttaa opiskelijaa myös
hahmottamaan, millaisia oppimistavoitteita tähän työssäoppimisjaksoon kuuluu ja
millä tavoin niitä kohti voisi pyrkiä. Vielä en ole tämän kokeilun puitteissa
ihan tähän päässyt.
Struktuuri varmaankin
auttaa myös tottumattomia kirjoittajia tarttumaan työhön. On helpompi vastailla
opettajan kysymyksiin kuin keksiä itse kerrottavaa. Toinen opiskelijoistani kertoi, millaista ohjausta toivoisi opettajalta: ”Kertomalla kaikki blogin toimintaperusteet, antaa kysymyksiä ja suoraan palaute, joka tekstin jälkeen.”
Jatkokäyttö
Blogien käyttö
luonto-ohjaajien koulutuksessa on laajenemassa. Koen, että ne sopivat erittäin
hyvin osaamisperusteisuuden viemiseen käytäntöön. Kun opettaja ei enää kulje
yhtä ja samaa oppimispolkua koko ryhmän kanssa, oppimisen ja osaamisen
dokumentointiin tarvitaan lisää helppoja, eläviä, joustavia, yksilöllisiä
välineitä. Toivoisin voivani kytkeä blogit kehitteillä olevaan luonto-ohjaajan
osaamispassiin, joka toimisi oppimisen ja osaamisen arvioinnin apuvälineenä.
Kokeiluun osallistuneiden
kahden opiskelijan lisäksi ainakin kolme uutta bloggaria on parhaillaan
aloittamassa työssäoppimisjaksonsa. Kokeiluun osallistuneiden mielestä blogin pitäminen auttaa itseäkin muistamaan myöhemmin, mitä kaikkea on tehnyt ja millainen tunnelma itsellä on ollut.
Pohdinnan alla on myös
ryhmän yhteisten blogien kokeileminen. Tiimioppiminen on tullut vahvasti mukaan
luontoalan koulutukseen. Yhteinen blogi oppiville tiimeille voisi auttaa tiedon
rakentamisessa yhteisten käytännön kokemusten pohjalta. Esimerkiksi
NY-yrityksen asiakaskeikoista voisi kukin vuorollaan tehdä yhteenvedon blogiin
toisten luettavaksi. Nämä pohdinnat voisi avata seuraavan vuoden NY-yrittäjien
luettavaksi, mikä tukisi yhteisten käytäntöjen muodostumista ja perinteen
siirtämistä eri vuosikurssien välillä. Sekä tietysti oppimista.
4. Suositus
Suosittelisin
strukturoitua blogia yksilöllisten oppimispolkujen ohjaamisen työkaluksi.
Mielestäni blogin kautta on saatavilla tärkeää tietoa opiskelijan kehityksestä
ja haasteista hänen polullaan ja siten ohjaaminen helpottuu. Uskon, että myös
opiskelijat saavat blogin myötä perspektiiviä omaan oppimiseensa ja oppimisesta
työssäoppimisjaksoilla tulee tavoitteellisempaa.
Blogi on pienen opettelun jälkeen helposti hallittava työkalu sekä opettajalle että opiskelijalle ja sen käyttäminen mobiilisti on vaivatonta. Minulla ei vielä ole kokemusta blogin käytöstä kirjoittamista vieroksuvien opiskelijoiden kanssa, mutta kuvia hekin ovat jo luvanneet julkaista.
Blogi on pienen opettelun jälkeen helposti hallittava työkalu sekä opettajalle että opiskelijalle ja sen käyttäminen mobiilisti on vaivatonta. Minulla ei vielä ole kokemusta blogin käytöstä kirjoittamista vieroksuvien opiskelijoiden kanssa, mutta kuvia hekin ovat jo luvanneet julkaista.
5. Lisätietoja
Koulutuskeskus Salpaus,
Hanna Salminen, Luonnonvara-ala, luonto- ja ympäristöalan perustutkinto,
luonto-ohjaajan koulutus. Työssäoppimispaikat: Vaellustalli Toreson,
Vesisamoilijat ry.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




