Ohje: Erilaiset ohjaustyylit

Opiskelijan ohjaamisessa kannattaa käyttää tarpeen mukaan erilaisia ohjaustyylejä: hyväksyvää, neuvoja ja ohjeita antavaa, jäsentävää ja selkiyttävää, puheeksi ottavaa ja näkyväksi tekevää.


1) Hyväksyvä ohjaustyyli

Havaittu tilanne/tarve: 
Opiskelijan tunteet ovat pinnassa.
Opiskelija ei luota itseensä.

Tavoite:
Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa kertomaan tunteistaan, auttaa hänen olonsa helpottamisessa sekä saada opiskelija toimintakykyiseksi.

Keinot:
Kysy, mitä on tapahtunut ja rohkaise opiskelijaa kertomaan tunteistaan. Kuuntele ja pyydä mahdollisesti kertomaan tarkemmin asiasta. Anna opiskelijalle aikaa ja hyödynnä tietoisesti hiljaisuutta sekä taukoja.


2) Neuvoja ja ohjeita antava ohjaustyyli

Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelijalla ei ole tilanteessa tarvittavaa tietoa tai taitoa.
Opiskelijan toiminta on itselle tai asiakkaalle vaarallista.
Opiskelijalla on kiireellinen ongelma, joka estää toiminnan/oppimisen etenemisen.

Tavoite: 
Tavoitteena on auttaa opiskelijaa ratkaisemaan ongelma tai ratkaista ratkaisua vaativa asia opiskelijan puolesta, jos hän ei siihen kykene sekä puuttua ohjaajana mahdolliseen vaaratilanteeseen.

Keinot:
Selvitä opiskelijan pulma ja tee ratkaisuehdotus. “Mieleeni tulee pari mahdollisuutta, miten voisit toimia tässä tilanteessa…”
Anna ohje tai määräys, esimerkiksi “Ehdotan seuraavaa toimintatapaa…”, “Tee seuraavalla tavalla…”


3) Jäsentävä ja selkiyttävä ohjaustyyli

Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelijan on vaikea ryhtyä työhön.
Opiskelijalla on ongelma eikä hän osaa toimia.
Opiskelija ei saa tehtyä ratkaisua.

Tavoite:
Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan tilanne, löytämään ratkaisuja tilanteeseensa ja auttaa opiskelijaa ryhtymään toimintaan.

Keinot:
Esitä tilanteeseen sopivia avoimia kysymyksiä (mitä, miten, milloin, missä, kuka jne.), esimerkiksi:
Kerro tilanteestasi omin sanoin.
Mitä voisit tehdä?
Mistä aloitat?
Miten etenet?
Mitä vaihtoehtoja tässä olisi?
Millaisia keinoja olet jo kokeillut?


4) Puheeksi ottava ja näkyväksi tekevä ohjaustyyli

Havaittu tilanne/tarve:
Opiskelija ei osaa hyödyntää omia mahdollisuuksiaan.
Opiskelija ei ole tietoinen omasta toiminnastaan eikä tunnista omia kehittymiskohtiaan.
Opiskelijalla on epärealistinen kuva tilanteesta.
Opiskelijan puhe ja teot ovat ristiriidassa.

Tavoite:
Tavoitteena on pysäyttää opiskelija tarkastelemaan toimintansa eri puolia ja toiminnan vaikutuksia eri osapuoliin sekä esimerkiksi opiskelijan puheen ja tekojen epäyhtenäisyyttä.
Tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tekemään ratkaisu ja löytämään uusi toimintatapa.

Keinot:
Pyydä opiskelijaa pohtimaan omaa puhettaan toistamalla kuulemasi sanasta sanaan ja esittämällä kysymyksiä puheen ja toiminnan ristiriidasta. Käytä perusteluina tosiasioita opiskelijan toiminnasta, esimerkiksi:
Olen havainnut, että saavut työhön myöhässä. Miten ajattelet sen vaikuttavan työyhteisön toimintaan?
Sanoit suunnitelmassasi, että teet näin. Nyt huomaan, että toimintasi ei vastaa sovittua suunnitelmaa.


Lähde:

Heron, J. (2001). Helping the Client. A Creative Practical Guide. SAGE publications.

Romppanen, B. 2005. Ohjaustyylit tavoitteellisen ohjauskeskustelun keinoina. Educa-Instituutti Oy. Kirjapaino Kyriiri Oy, Helsinki. Teoksessa Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Frisk, T. (toim.). 2010. Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013. Educa-Projektit Oy.

Ohje: Videoyhteys ohjauksessa

Opettajan ohje videoyhteyden käyttämiseen työssäoppimisen ohjauksessa

1. Opettaja tutustuu opiskelijan sähköiseen portfolioon/oppimispäiväkirjaan ja tekee siitä havaintoja keskustelun pohjaksi. 

2. Opettaja ottaa videoyhteyden opiskelijaan ja käyttää ohjaustyökalua. Opiskelija voi näyttää työtehtäviään ja tuotoksiaan mobiililaitteensa avulla. Välillä äänessä ja näyttämässä voi olla myös työpaikkaohjaaja. 

3. Opiskelija voi näyttää kameralla mahdollista ongelmatilannetta. Hankalat tilanteet kannattaa pyrkiä hoitamaan paikan päällä kasvotusten. 


Tekniikka: 

Työpaikalla riittää opiskelijan mobiililaite. Kaiuttimen ja kameran avulla työpaikkaohjaaja voi osallistua ohjaus- ja/tai arviointikeskusteluun. 

Ohjauskeskustelu ja/tai arviointikeskustelu voidaan otteuttaa myös tietokoneella (AC tai Skype) erityisesti silloin, kun keskustelussa käydään läpi kirjallisia ohjeita, opiskelijan tavoitteita tai arviointia.

Adobe Connect -ohjeita (Huom! soveltaen): bit.ly/acohjeet

Blogi erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisen dokumentoinnissa

Case: Blogi erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisen dokumentoinnissa tanssialan perustutkinnossa.

Casen tarkoituksena oli kehittää erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle blogi, jonka avulla opiskelija voisi dokumentoida työskentelyään ja oppimistaan. Opiskelija raportoi blogiin yksilöllistetyn työssäoppimisensa etenemisen lisäksi englannin tehtäviä, taide- ja kulttuuriopintoja sekä kaikkia tanssialan perustutkinnon ammattioppiaineita. Lähtökohtana oli runsas kuvien hyödyntäminen kirjoitetun tekstin tuottamisen vaikeuden vuoksi, mutta kokeilun edetessä opiskelija alkoi tuottaa kuvien tueksi enemmän myös tekstiä. 

 

Kokeilun pedagogisena tavoitteena oli oppimisen näkyväksi tekeminen mahdollisimman laaja-alaisesti. Oppimisympäristöinä toimivat sekä oppilaitos että työssäoppimispaikka, sähköisenä oppimisympäristönä Blogger-blogialusta. Opiskelijalla oli käytössään oma iPad.

Oppimis- ja ohjausprosessi käynnistyi ohjaajan osallistumisella blogikoulutukseen. Tämän jälkeen ohjaaja perehdytti opiskelijan sekä opettajan blogityöskentelyyn. Opiskelija päätti, millaisen blogin hän haluaa ja mihin tarkoitukseen hän sitä käyttää sekä kutsui opetushenkilöstön lukijoiksi. Opiskelija sai säännöllisesti ohjausta ja tukea blogityöskentelynsä tueksi. 

Työssäoppimisen yhteydessä opettaja pyysi opiskelijan työpaikkaohjaajaa muistuttamaan opiskelijaa kuvien ottamisesta työssäoppimisjaksolla. Opiskelija keräsi riittävästi kuvamateriaalia ja dokumentoi sen jälkeen kuvien avulla, mitä työssäoppimisjaksolla tapahtui. Atto-opettajan ohjauksella myös englannin kielen tehtäviä yhdistettiin blogiin.

Blogi toimi työssäoppimisen dokumentoinnissa ja arviointikeskustelun tukena työssäoppimisen päättyessä, mutta myös kaiken muun oppimisen näkyväksi tekemisessä. Blogityöskentelyä tullaan jatkamaan edelleen. Kevään 2015 työssäoppimisen valmistelu aloitetaan blogin osalta jo hyvissä ajoin antamalla opiskelijalle työssäoppimiseen liittyviä tehtäviä jo tässä vaiheessa. 

Työpaikkaohjaajan palaute blogista oli erittäin positiivista, sillä blogin avulla opiskelija pystyi osoittamaan, mitä kaikkea on oppilaitoksessa ja työssäoppimisessa tehnyt ja oppinut. Blogi on muotoutunut osaksi opiskelijan arkea ja hän raportoi oppimiaan asioita aktiivisesti ja laajasti. Myös ammattiopettajien ja atto-opettajien yhteistyö ja sisältöjen integrointi on lisääntynyt entisestään, kun opiskelijalla on oma blogi, jossa on erilaisia teemoja, joita esim. atto-opettaja voi käyttää edelleen oman oppiaineensa lähde- ja viiteaineistona.

Perustutkinto-opiskeljoiden lisäksi blogi soveltuisi hyvin myös valmentavan koulutuksen opiskelijoiden käyttöön. Mikäli opiskelijalla on käden motoristen toimintojen vaikeus, blogityöskentely voi olla opiskelijalle erittäin palkitsevaa. Joillekin opiskelijoille sopii prosessoivampi, pohdiskelevampi työskentelytapa, jolloin blogi mahdollistaa sen, että opiskelija voi itse päättää, missä ja milloin kirjoittaa.

Jari Karttunen, lehtori, tanssialan perustutkinto, Keskuspuiston ammattiopisto

Blogi ja Google Forms erityisopiskelijan työssäoppimisen reflektoinnissa ja ohjauksessa

Case: Blogi ja Google Forms erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen ohjauksessa ja dokumentoinnissa tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa.

Pilotissa käytettiin Blogger-blogialustaa sekä Google Formsia sähköisinä oppimisympäristöinä ja työssäoppimisen yhteydenpidon, raportoinnin ja ohjauksen välineenä. Bloggeria ja Formsia käytettiin rinnakkain, jotta jokaiselle opiskelijalle löydettiin sopiva menetelmä. Opiskelijat raportoivat työssäoppimisestaan päivittäin joko blogiin tai Google Formsiin. Opiskelijoilla oli käytettävissä tabletteja sekä tietokoneita, mutta pääsääntöisesti opiskelijat halusivat käyttää omia älypuhelimiaan. Pilotin tavoitteena oli opiskelijoiden työssäoppimisen reflektoinnin kehittäminen ja oppimisen näkyväksi tekeminen.

Ennen työssäoppimisen alkua opiskelijoille annettiin käyttöön tabletit ja heidät perehdytettiin niiden käyttöön. Vaihtoehtoina oli käyttää työssäoppimisen raportoinnissa joko blogia tai Google Formsia. Google Formsin käyttöä varten opettaja kehitti sovelluksen, jolla opiskelijat pääsivät suoraan täyttämään ja lähettämään työssäoppimisen päiväraporttinsa Google Formsiin. Formsissa opiskelijoiden päiväraportit olivat opettajan nähtävissä. Työssäoppimisen aikainen yhteydenpito ja opettajan antama palaute hoidettiin pääsääntöisesti blogien kautta; Formsin käyttäjiin pidettiin yhteyttä perinteisemmin puhelimitse ja tekstiviestitse. 

Työssäoppimispaikoilla pilottiin suhtauduttiin positiivisesti. Kaikkien työpaikkojen kanssa sovittiin bloggaamisesta ja siitä, että blogit ovat suljettuja. Opiskelijat itse tiedottivat blogeista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä kysyivät luvat työpaikoilta. Suljetun blogin pitämistä ei kielletty missään työssäoppimispaikassa, mutta joissakin paikoissa kuvaaminen ei ollut sallittua. Niissä paikoissa opiskelijat käyttivät pääsääntöisesti pelkkää Formsia. 

Sekä työssäoppimisblogit  että Google Forms helpottivat työssäoppimisjaksojen arviointia, sillä ne pitivät opettajan ajan tasalla siitä, miten työssäoppiminen sujui ja mitä työtehtäviä opiskelijat tekivät. Blogista oli hyötyä myös niissä tilanteissa, kun työssäoppimisessa ilmeni ongelmia, ja ongelmiin pystyttiin puuttumaan heti. Blogit tukivat opettajaa myös opintokokonaisuuksien arvioinnissa.

Palaute opiskelijoilta oli vaihtelevaa. Valtaosan mielestä kokeilu oli ihan hyvä juttu, osa ei pitänyt siitä lainkaan. Kukaan opiskelijoista ei kuitenkaan erityisemmin innostunut kokeilusta ja heidän oli hankala nähdä blogiin tai Formsiin raportoinnin hyötyjä. 

Pilotti onnistui kokonaisuutena hyvin ja tarkoitus on jatkaa edelleen. Formaatti toimii lähes jokaiselle opiskelijalle, mutta motivaatio toimintaan täytyy olla. Opiskelijoiden perehdytys ja motivointi täytyy aloittaa jo hyvissä ajoin ennen työssäoppimista. Formsin sovellusta voisi kehittää edelleen, mutta ei ole prioriteettilistalla ensimmäisenä. 

Tällä alalla mobiiliuden lisäarvo liittyy lähinnä työssäoppimiseen, sillä opiskelu tapahtuu muutenkin pitkälti tietokoneella.Tabletteja tai muita älylaitteita ei välttämättä tarvitse hankkia varta vasten, sillä opiskelijoilla pääsääntöisesti on omat laitteet, joita he ensisijaisesti haluavat käyttää.

Blogi ja Forms yhdistettynä sopii kenelle tahansa opiskelijalle, perehtyminen vain täytyy aloittaa ajoissa. Opiskelijat hyötyvät, osa enemmän osa vähemmän, mutta kokonaisuutena työssäoppimisen reflektointia tapahtuu paljon enemmän kuin ns. normaalissa top-ohjauksessa. Malli ei työllistä opettajaa normaalia enempää, sillä yhteydenpito työssäoppimisjaksolla kuuluu joka tapauksessa työtehtäviin. Päivittäinen yhteydenpito helpottuu, kun opettajan ei aina tarvitse itse olla aktiivinen yhteydenottaja, vaan opiskelija on yhteydessä opettajaan.

Keskuspuiston ammattiopisto

Kimmo Kotro ja Janne Mähönen

tieto- ja tietoliikennetekniikka

Ohjattu blogi yksilöllisten oppimispolkujen matkakertomuksena

Case: Ohjattu blogi yksilöllisten oppimispolkujen matkakertomuksena.
Lyhytlinkki: urly.fi/jnl

1. Mitä?

Koulutuskeskus Salpauksen luonto-ohjaajien koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen ohjaaminen on jo pitkään ollut haastavaa. Työssäoppimispaikat sijaitsevat usein niin kaukana oppilaitoksesta, ettei ohjauskäyntien tekeminen ole mahdollista. Luonto-ohjaajan työ tapahtuu pääosin ulkona ja asiakasryhmien kanssa, joten puhelimellakin opiskelijat ja työpaikkaohjaajat tavoittaa vaihtelevasti. Opettajat ovat kokeneet, että tiedon saaminen opiskelijan oppimisesta ja työn onnistumisesta työssäoppimisjakson aikana on vaikeaa. On hankalaa osata kysyä oikeita asioita, kun työssäoppimispaikka on itsellekin tuttu vain nettisivujen ja puhelinkeskustelujen kautta.

Uuden haasteen työssäoppimisen ohjaukseen ovat tuoneet opiskelijoiden yhä yksilöllisemmät opintopolut. Moni esim. suorittaa työssäoppimista lähiopetuksen lomassa (esim. iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina). Pienistä murusista pitkällä aikavälillä kertyvän työssäoppimisjakson seuraaminen edellyttää hyviä ohjaustyökaluja. Tällaisia lähdin etsimään ToPo –hankkeen kautta. 

2. Miten?

Hankkeen yhteydessä käytin kahden syksyllä 2014 aloittaneen luonto-ohjaajaopiskelijan työssäoppimisjaksojen ohjaamisessa Blogger –alustalle rakennettuja blogeja. Opiskelijat saivat blogin pitämistä varten käyttöönsä Päijät-Hämeen maaseutusäätiön avustuksella hankitut Samsung Galaxy Note 3 –älypuhelimet, joissa on oppilaitoksen hankkimat dataliittymät (puhelut ja tekstiviestit eivät onnistu, esim. sähköpostin ja netin käyttö on opiskelijalle ilmaista). 

Pedagoginen tavoite kokeilulle oli tukea työssäoppimisen aikaista oppimisprosessia ja parantaa opiskelijan saamaa ohjausta. Toisen opiskelijan kohdalla tavoitteena oli myös tarjota mahdollisuus suorittaa äidinkielen kursseja joustavasti integroituna työssäoppimisjaksoon.

Kokeiluun osallistuvat opiskelijat valitsin heti elokuussa uuden luonto-ohjaajaryhmän aloitettua. Molemmille tehtiin joustavat työssäoppimissopimukset heti opintojen alussa. 

Opiskelija 1 suorittaa työssäoppimisjaksoa
muun koulun ohella ohjaten islanninhevosretkiä ja tehden tallitöitä

Opiskelija 1: siirtyi Salpaukseen toisesta saman alan oppilaitoksesta, jossa oli aloittanut tutkinnon suorittamisen näyttötutkintona. Opiskelija oli jo ollut työssäoppimassa, jatkoimme sopimusta samaan paikkaan. 

Opiskelija 2 suorittaa työssäoppimisjaksoa muun koulutuksen
lomassa paikallisessa melontaseurassa lasten harjoittelua ohjaten

Opiskelija 2: siirtyi Salpaukseen lukio-opinnoista. Oli solmimassa työsuhdetta, joka tarjosi paljon oppimisen mahdollisuuksia myös luonto-ohjaajan ammattiin. Päätimme hyödyntää työn myös työssäoppimisena.

Ohjausprosessi:

• Keskustelut opiskelijoiden kanssa blogin käytön eduista työssäoppimisjakson ohjauksessa. Sopimus kokeiluun osallistumisesta.
• Blogipohjien luominen ja blogin käyttökoulutus. Loin pohjat valmiiksi, muokkasimme kummankin opiskelijan kanssa sopivaksi/mieleiseksi juuri hänelle. Tutustuimme blogin perustoimintoihin ja siinä julkaisemiseen. Keskustelimme siitä, mitä blogissa kannattaa ja toisaalta ei voi julkaista sekä julkisuuden rajoittamisesta. Sovimme, että sekä opettaja että opiskelija ovat blogissa ylläpitäjinä, jotta molemmat pääsevät käsiksi kaikkiin teksteihin ja voivat muokata esim. yhteisiä luonnoksia.
• Mobiililaitteiden käyttöönotto. Opiskelijat allekirjoittivat mobiililaitteiden käyttösopimuksen ja saivat käyttöönsä koulun älypuhelimet. Kumpikaan ei tarvinnut ohjausta laitteen käyttöön, vaan he ottivat laitteen haltuunsa itse kokeilemalla. 

Blogin käyttöönotto ohjaustyökaluna: 

Ote opiskelija1:n blogista tekstistä, jossa hän pohtii, miten
syntyy laadukas islanninhevosretki

Opiskelija 1:

Kirjoitin blogiin (tekstiluonnokseksi) ohjeen blogin käytöstä juuri hänen oppimispolullaan. Loin blogiin muutamia tekstiluonnoksia työssäoppimisjakson tavoitteina olevista sisällöistä kysymyksiä ja väliotsikoita käyttäen. Opiskelija kirjoitti tekstejä ja julkaisi niitä sitä mukaa, kun ne tulivat työssäoppimisessa ajankohtaisiksi. 

Opiskelija 2:n äidinkieli 4 –kurssille laatimia
työelämän asiakirjoja blogin sivuina 

Opiskelija 2:

Yhdessä äidinkielen opettajan kanssa laitoimme blogiin äidinkielen tehtäviä, joita opiskelijan oli tarkoitus suorittaa. Varsinaiset tehtävät ohjeineen ja oheismateriaaleineen tulivat ensin opiskelijan sähköpostiin, siitä kopioin tehtävät blogiin. Opiskelija on suorittanut tehtäviä sitä mukaa kun ne ovat osuneet työssäoppimisjakson työtehtäviin. 

Ote opiskelija 2:n blogista - koulun
luontoliikuntakurssin melontapäivästä

Opiskelija aloitti bloggaamisen innolla. Hän on raportoinut elävästi lähes kaikista työssäoppimispäivistään (lasten ohjausta). Blogitekstit ovat toistaiseksi olleet vapaamuotoisia. Myöhemmin on tarkoitus pyytää myös tietyn sisältöisiä tekstejä. 

Ohjauksen ajoitus ja toteutus:

• Luen blogitekstejä vähintään viikoittain, annan palautetta joko suullisesti tai esim. Messengerin kautta
• Äidinkielen opettaja luki tekstejä ja antoi palautetta sähköpostilla
• Teknisten ongelmien ratkaisu yhdessä esim. oppituntien tauoilla

 

3. Havainnot

Opiskelijan ääni kuuluviin!

Yksi tärkeimmistä oivalluksista oli, miten suuri osa opiskelijoiden ajattelusta, tunteista ja toiveista jää luokkaopetuksessa opettajan puheen jalkoihin. Bloggaaminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan ja oppimisestaan omalla äänellään ja kaikessa rauhassa. Luokkatilanteissa on vähän aikaa opiskelijan kohtaamiseen. Työssäoppimisen ohjauskäynneilläkään ei yleensä ole tilaisuutta rentoon keskusteluun. Olin iloisesti yllättynyt siitä avoimuudesta ja rikkaudesta, jolla opiskelijat kuvasivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan. 

Toisaalta blogiin alkoi toisen opiskelijan tapauksessa ilmestyä liiankin henkilökohtaista tekstiä. Sovimme silloin, että opiskelija luo toisen, päiväkirjamaisen blogin yksityiskäyttöönsä ja jatkaa opiskeluihin liittyviä pohdintoja yhteisessä blogissamme. Yksityisen ja julkisen välisiä rajoja jouduttiin siis hieman käymään selviksi.

Mobiililaite ei paljon houkuta.

Hankimme opiskelijoiden käyttöön mielestämme hienoja älypuhelimia, joissa on esim. laadukkaat kamerat. Olin jopa vähän kateellinen, sillä henkilöstö ei voi valita työpuhelimekseen läheskään yhtä hyviä laitteita. ToPo –hankkeeseen osallistuneet kaksi opiskelijaa ”huolivat” oppilaitoksen älypuhelimet käyttöönsä, mutta moni muu on niistä kieltäytynyt. Osa haluaa mielummin käyttää omaa, tuttua laitettaan, joku ei halua koskeakaan Android –käyttöjärjestelmällä varustettuihin laitteisiin. 

Motivaatio oman oppimisblogin pitämiseen löytyy siis pääosin muualta kuin siitä, että voi saada käyttöönsä ”hienon” laitteen. Kysyessäni, miten hyvin koululta saatu älypuhelin on soveltunut bloggaamiseen, toinen opiskelijoista vastasi: ”Ihan surkee, on siitä ollut tosi vähän hyötyä. Ennemmin vedenkestävä extreme kamera.”

Blogi ei taivu kaikkeen

Äidinkielen kurssitehtävien palauttaminen blogin kautta tuntui aluksi mielekkäältä, koska opiskelijan oli tarkoitus koota blogiin mahdollisimman paljon opintoihinsa liittyvää materiaalia. Esim. CV:n julkaiseminen blogissa oli kuitenkin hankalaa, koska blogipohjan tekstinkäsittelyominaisuudet ovat rajalliset eikä kaikkia äidinkielessä vaadittuja muotoiluja voinut siihen tehdä.

Blogin on hyvä olla strukturoitu

Työssäoppimispaikalla rutiinit vievät usein työssäoppijan mennessään. Pian onkin tunnit lusittu ja jakso päättymässä – saavutettiinko tavoitteet? Jotta blogista olisi tässä suhteessa apua, sen on mielestäni hyvä olla strukturoitu. Blogiin kannattaa siis luoda esim. tekstipohjia, jotka ohjaavat opiskelijan kirjoittamista ja kuvaamista. Tästä on paljon apua esimerkiksi ammattiosaamisen näyttöön valmistauduttaessa. Tietty etenevä rakenne blogissa auttaa opiskelijaa myös hahmottamaan, millaisia oppimistavoitteita tähän työssäoppimisjaksoon kuuluu ja millä tavoin niitä kohti voisi pyrkiä. Vielä en ole tämän kokeilun puitteissa ihan tähän päässyt.

Struktuuri varmaankin auttaa myös tottumattomia kirjoittajia tarttumaan työhön. On helpompi vastailla opettajan kysymyksiin kuin keksiä itse kerrottavaa. Toinen opiskelijoistani kertoi, millaista ohjausta toivoisi opettajalta: ”Kertomalla kaikki blogin toimintaperusteet, antaa kysymyksiä ja suoraan palaute, joka tekstin jälkeen.”

Jatkokäyttö

Blogien käyttö luonto-ohjaajien koulutuksessa on laajenemassa. Koen, että ne sopivat erittäin hyvin osaamisperusteisuuden viemiseen käytäntöön. Kun opettaja ei enää kulje yhtä ja samaa oppimispolkua koko ryhmän kanssa, oppimisen ja osaamisen dokumentointiin tarvitaan lisää helppoja, eläviä, joustavia, yksilöllisiä välineitä. Toivoisin voivani kytkeä blogit kehitteillä olevaan luonto-ohjaajan osaamispassiin, joka toimisi oppimisen ja osaamisen arvioinnin apuvälineenä.

Kokeiluun osallistuneiden kahden opiskelijan lisäksi ainakin kolme uutta bloggaria on parhaillaan aloittamassa työssäoppimisjaksonsa. Kokeiluun osallistuneiden mielestä blogin pitäminen auttaa itseäkin muistamaan myöhemmin, mitä kaikkea on tehnyt ja millainen tunnelma itsellä on ollut. 

Pohdinnan alla on myös ryhmän yhteisten blogien kokeileminen. Tiimioppiminen on tullut vahvasti mukaan luontoalan koulutukseen. Yhteinen blogi oppiville tiimeille voisi auttaa tiedon rakentamisessa yhteisten käytännön kokemusten pohjalta. Esimerkiksi NY-yrityksen asiakaskeikoista voisi kukin vuorollaan tehdä yhteenvedon blogiin toisten luettavaksi. Nämä pohdinnat voisi avata seuraavan vuoden NY-yrittäjien luettavaksi, mikä tukisi yhteisten käytäntöjen muodostumista ja perinteen siirtämistä eri vuosikurssien välillä. Sekä tietysti oppimista.

4. Suositus

Suosittelisin strukturoitua blogia yksilöllisten oppimispolkujen ohjaamisen työkaluksi. Mielestäni blogin kautta on saatavilla tärkeää tietoa opiskelijan kehityksestä ja haasteista hänen polullaan ja siten ohjaaminen helpottuu. Uskon, että myös opiskelijat saavat blogin myötä perspektiiviä omaan oppimiseensa ja oppimisesta työssäoppimisjaksoilla tulee tavoitteellisempaa. 

Blogi on pienen opettelun jälkeen helposti hallittava työkalu sekä opettajalle että opiskelijalle ja sen käyttäminen mobiilisti on vaivatonta. Minulla ei vielä ole kokemusta blogin käytöstä kirjoittamista vieroksuvien opiskelijoiden kanssa, mutta kuvia hekin ovat jo luvanneet julkaista. 

5. Lisätietoja

Koulutuskeskus Salpaus, Hanna Salminen, Luonnonvara-ala, luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaajan koulutus. Työssäoppimispaikat: Vaellustalli Toreson, Vesisamoilijat ry.