AR Sahut -työpaja

Case: Yhteinen työpaja kahdelle, nuorten ja aikuisten, lähihoitaja-opiskelijaryhmälle, kahden ammatillisen opettajan ja kahden suunnittelijan ohjaamana. Työpajan ammatillisena sisältönä ruoansulatuselimistön sairaudet. Oppimistehtävänä pienryhmissä etsiä aiheesta tietoa ja koostaa tiedosta monimediainen mutta tyyliltään vapaa esitys hyödyntäen iPadeja, videointia, kuvia ja ääntä, sekä lisätyn todellisuuden Aurasma-sovellusta.
Lyhytlinkki: urly.fi/jnt

Kuvaus tulossa vuoden 2014 aikana!

Työpajan suunnittelu ja toteutus, sekä työpajan aikana syntyneet esitykset katsottavissa
wiki.lamk.fi/display/topo/AR+Sahut

Lisätietoa
Sosiaali- ja terveysala, opettajat Laura Laakkonen ja Hanna Lokka (aikuiskoulutus). Suunnittelijat Erkki Brotkin ja Hanna Toijala. Koulutuskeskus Salpaus.  

360-virtuaaliesitys

Case: 360-virtuaaliesitys, jossa neljän koulutusalan (hius, sote, auto, raksa) työssäoppimispaikan panoraamakuviin on upotettu ammatillisia opetussisältöjä sekä esimerkkejä yhteisten aineiden integroinnista, mobiiliohjauksesta ja virtuaalisuuden hyödyntämisestä työssäoppimisessa. 
Lyhytlinkki: urly.fi/jns


1. MITÄ
Kerro, mitä menetelmää, laitteita ja sähköisiä oppimisympäristöjä kokeiltiin. Mikä oli pedagoginen tavoite?

Pedagogisena tavoitteena on ollut rakentaa uudenlainen, mahdollisimman aidon ja autenttisen kuvan eri alojen tyypillisistä työssäoppimispaikoista luova verkkosivusto, 360-virtuaaliesitys joka koostuu panoraamakuvista. Sivustolle on tarkoitus rakentaa oppimateriaalia alan keskeisten ja/tai oppimisen kannalta erityisen haasteellisten osa-alueiden oppimisen tueksi. Sisällöt tulevat olemaan hyödynnettävissä sekä koulussa, että itseopiskelussa kuin työssäoppimisen aikana verkossa, nettiselaimen kautta myös mobiililaitteella. 


2. MITEN
Miten menetelmiä ja laitteita käytettiin?
Miten sähköisiä oppimisympäristöjä hyödynnettiin?

Visumo-palvelussa tila kuvattiin ja muodostettiin esitys selaimeen yhdessä oppilaitoksen sisältöasiantuntijoiden, opettajien ja suunnittelijoiden, kanssa. Sisällönhallinnan kautta voi oppilaitos itse muokata sisältöä täpän taakse koska vain. Visumo-palvelun (visumo.fi) ja sisällönhallinnan tuottaa ja tarjoaa Valopi Oy.

Sisältöjä, kuvia ja videoita, kuvattiin videokameralla ja erillisellä mikrofonilla äänittäen. Videoita editoitiin, jälkiäänitettiin ja niihin lisättiin tekstityksiä. 360-virtuaaliesityksen riinnalla käytetään julkisia verkkosivija, kuten blogia tai avointa moodle-kurssia. Sisältönä avautuu myös QR-koodien takaa. 


3. HAVAINNOT
Mikä toimi, mikä ei toiminut?

Ammattiopettajien ja yhteisten aineiden opettajien yhteistyö sujui hyvin ja oli hyvin hedelmällistä. Integroinnin mahdollisuuksia nähtiin runsaasti - vasta pieni osa ideoista ja suunnitelmista ehdittiin toteuttaa. Laajan, neljä alaa kattavan kokonaisuuden hahmottaminen oli alussa melko haasteellista mutta meneillään oleva hanke hyvin tuki ja aikataulutti monen eri toimijan yhteistyöskentelyä. Kokonaisuuden lisäksi yksittäisten sisältöjen, kuten videoiden teko vaati suunnittelua, kuvauksen ja editoinnin asiantuntijuutta ja kaikkien tiivistä yhteistyötä.

Mitkä ovat seuraavat kehitysaskeleet?

360-virtuaaliesitys on vasta valmistumassa, joten siitä ei ole vielä käytännön kokemuksia. Mukana olleet opettajat ovat kuitenkin innostuneita uudesta oppimisympäristöstä ja näkevät sen hyvänä lisänä paitsi työssäoppimisen aikaisena mutta myös työssäoppimisjaksolle perehdyttävänä työvälineenä.

Millaista palautetta sait pilotista opiskelijoilta ja/tai työpaikkaohjaajilta, muilta opettajilta?

Tekijät, opettajat ja suunnittelijat, ovat itse tyytyväisiä mutta opiskelijoiden palautetta saadaan vasta myöhemmin kun sivusto valmistuu.  


4. SUOSITUS
Kenelle suosittelisit toimintamallia?

360-virtuaaliesitys sopisi kaikille ammatillisille aloille. Alkukustannusten takia ympäristö kannattaakin hankkia vähintään alakohtaisesti tai useamman alan yhteishankintana kuten tässä tehtiin. 360-virtuaaliesitys kannatta hankkia ostopalveluna. Hankerahoituksella ostimme panoraama-kuvauksen, sivuston rakentamisen ja palvelintilan vuokran. Jatkossa sivusto saatetaan siirtää omalle palvelimelle ja sitä voidaan päivittää myös itse. Sisältöä voidaan laajentaa ja syventää paljon nyt tehdystä – nyt tehdyt sisällöt toimivat esimerkkeinä mahdollisuuksista.  


5. LISÄTIETOA

Koulutuskeskus Salpaus, suunnittelijat Erkki Brotkin ja Hanna Toijala (projektipäällikkö).
Sähköpostit etuniimi.sukunimi(at)salpaus.fi

Alat, opettajat ja yritys/työssäoppimispaikka, jossa 360-kuvaukset tehtiin.
Hiusala: Lehtori Karita Wallivaara. Salon Mazic, Lahti.
http://www.salonmazic.fi/

Sosiaali- ja terveysala: Opettaja Laura Laakkonen. Attendo hoivakoti Wellamo, Lahti.
http://www.attendo.fi/Hoivakoti-Wellamo

Autoala: Lehtorit Taisto Uutela ja Tuomo Hemmilä. Varikko, J. Kärkkäinen Oy, Lahti.
http://www.varikko.com/varikko-lahti/

Rakennusala: Opettaja Harri Kaija, lehtorit Sakari Kalliokoski ja Tapani Sauramäki. Kariston työmaakoulu, Lahti.
http://www.salpaus.fi/rakennusala/kariston-tyomaakoulu-lahti/Sivut/default.aspx

Yhteiset aineet, kielet: Opettaja Maija Ihanainen.
Yhteiset aineet, matematiikka, fysiikka, kemia: Opettaja Sanna Komulainen

Linkki verkkosivuun, kuvaan, videoon tms.
360-virtuaaliesitys osoitteessa
http://bit.ly/virtuaalitop 

 

TOP-jakson oppimistehtävät ryhmäblogissa

Case: Ihonhoito -tutkinnon osan TOP-jakson oppimistehtävien ohjeistus sekä toteuttaminen ryhmäblogissa, Elsa-oppimisalusta opiskelun tukena. Tiedotuskanavana ryhmäFB.

Lyhytlinkki: urly.fi/jnr

Kuvaus tulossa vuoden 2014 aikana!

Yksilöllinen TOP-ohjaus ja opiskelu sekä ammattiosaamisen näytöt blogin, WhatsAppin sekä FB:n avulla

Case: Yksilöllinen TOP-ohjaus ja opiskelu sekä ammattiosaamisen näytöt blogin, WhatsAppin sekä FB:n avulla.

Lyhytlinkki: urly.fi/jnq

Kuvaus tulossa vuoden 2014 aikana!

QR-koodit työssäoppimisen ja opiskelun tukena

Case: QR-kooditaulu tutkinnon osaan, jonka avulla opiskelija voi lisäoppia alan työtapoja ja tekniikoita sekä tuotteita hiusten leikkaamisessa, partakäsittelyissä, ehostuksessa ja kampauksissa.
Lyhytlinkki: urly.fi/jnp

Kuvaus tulossa vuoden 2014 aikana!

Äidinkielen kurssin suorittaminen yksilöllisesti blogia hyödyntäen

Case: Äidinkielen kurssin suorittaminen yksilöllisesti blogia hyödyntäen.
Lyhytlinkki: urly.fi/jno

MITÄ

ÄI4-kurssin ja ammattiaineen integroimista blogia hyödyntäen aluksi yhden luontoalan opiskelijan kohdalla hänen TOP-jaksonsa aikana. Opiskelija loi blogipohjan Bloggeriin, ja sinne koottiin aihepiirejä ja tehtävänantoja, joita opiskelija teki/tekee TOP-jaksonsa aikana.

Tavoitteena oli, että opiskelija voi suorittaa viimeisen pakollisen äi-kurssin omaan tahtiinsa, sillä hänellä oli kolme aiempaa äidinkielen kurssia hyväksiluettu lukio-opintojensa perusteella. 


MITEN

Varsinainen ohjaus blogin perustamiseen ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen tapahtui siten, että luontoalan opettaja Hanna Salminen neuvoi opiskelijaa. Minä en olisi osannut auttaa, sillä minulla ei ole kokemusta blogin käytöstä juuri ollenkaan. Perustin kyllä itsellenikin blogin, mutten ole ehtinyt harjoitella juurikaan sen käyttöä. 


HAVAINNOT

Koin hyvänä sen, että opiskelijan blogiteksteihin oli helppo päästä käsiksi. Hankalaa äidinkielen opetuksen näkökulmasta oli se, että blogiteksteihin ei pystynyt suoraan tekemään merkintöjä esimerkiksi oikeakielisyysvirheiden merkitsemiseksi. Tietysti yleiskommentoinnin pystyi julkaisemaan tekstin lopussa, mutta yksittäisiä kirjoitusvirheitä ei ole järkeä kommentoida sitä kautta. Wordin kommentoi-ominaisuutta kaipasin, mutta toisaalta ollaanko äidinkielen opetuksessakin menossa enemmän yleisempään suuntaan – onko tarpeellista takertua yksittäisiin kielivirheisiin?

Myöhemmin sain opiskelijalta järjestelmänvalvojaoikeuden hänen blogiinsa eli pystyin tekemään merkintöjä itse teksteihin. Pystyin esimerkiksi yliviivaamaan punaisella värillä kohtia, joissa oli jotakin korjattavaa. Tämäkin on ihan hyvä menetelmä, mutta silti toivoisin nimenomaan kommentointimahdollisuutta, joka Wordissa on. Joihinkin yliviivattuihin kohtiin olisin halunnut selittää, mikä siinä on pielessä.

Sain opiskelijalta seuraavia kommentteja kokeilusta, kun pyysin niitä:

”Huono kommunikoida vaan sähköpostin ja blogin kautta.
Pitäis katsoa yhdessä tehtävät läpi.
Mun mielestä vähän turha tuo blogi juttu.”

Kommentteihin voin kuitenkin lisätä sen verran, että olemme nähneet opiskelijan kanssa satunnaisesti koulun käytävillä, joten hän on voinut esittää mieltään askarruttavia kysymyksiä myös kasvokkain. Toki ohjeena on myös ollut, että epäselvien tehtävänantojen kohdalla on hyvä kysyä esim. sähköpostitse lisäohjeita.

Toisaalta olen itsekin hieman samaa mieltä sen suhteen, että miksei tehtäviä voisi hoitaa myös perinteisesti sähköpostin välityksellä. En itse näe kovin suurta lisäarvoa blogissa välineenä – toki se on ikään kuin portfolio, johon tiettyyn aiheeseen liittyviä tekstejä saa koottua, ja ne jäävät sinne talteen paremmin kuin sähköpostiin. Jos on taiteellinen ihminen, blogissa pääsee tuomaan omaa persoonaansa paremmin esiin kuin pelkän Word-tiedostoon tehtävän harjoituksen kautta.

Seuraavia kehitysaskeleita

• Tehtävien integroiminen entistä enemmän ammattialaan liittyviksi. Tätä varten tarvitsee yhteistyötä ammattiaineen opettajien kanssa.
• Ohjauspaja, jossa sekä opettaja että opiskelijat saisivat alkuohjauksen blogin käyttöön. 
• Taustatuki tarvitsee olla, mikäli joitakin ongelmia blogin käytön suhteen ilmenee. Itse en koe vielä hallitsevani blogia siten, että uskaltaisin ottaa sitä yksin opetuskäyttööni. Tarvitsen ns. taustatuen, jolta joko minä tai opiskelija itse voi kysyä neuvoa. 

4. SUOSITUKSET

Äidinkielen tehtävien tekeminen blogiin, ja sitä kautta kurssin suorittaminen esimerkiksi TOP-jakson aikana sopii opiskelijalle, joka on itsenäinen, motivoitunut suorittamaan kurssin, hallitsee tietotekniikan – erityisesti tässä tapauksessa blogin käytön. Toisaalta myös opettajan pitää tietää ja hallita jonkin verran blogin käyttöä, jotta tarpeen vaatiessa voi neuvoa opiskelijaa. 


5. LISÄTIETOA Koulutuskeskus Salpaus, Saija Pohjola / Hanna Salminen, luonnonvara-ala. Opiskelijan työssäoppimispaikka on Lahden vesisamoilijat ry:llä.

Opiskelijan blogi nyttapahtuu.blogspot.fi/

Kuva 1. Tässä on esimerkki, miten blogissa näkyy merkitsemiäni kirjoitusvirhekohtia.

 

Sosiaalinen media, Facebook ja videot TOP-ohjauksessa

Case: Sosiaalinen media, Facebook ja videot valmentajan työkaluna työssäoppimisen ohjauksessa.
Lyhytlinkki: urly.fi/jnn

Ohjattu yhteisöllinen blogi kädentaitojen oppimisprosessissa ja TOP-ohjauksen välineenä

Case: Ohjattu yhteisöllinen blogi kädentaitojen oppimisprosessin näkyvöittämisessä ja työssäoppimisjakson mobiiliohjauksen välineenä.
Lyhytlinkki: urly.fi/jnm

Kuvaus tulossa vuoden 2014 aikana!

Ohjattu blogi yksilöllisten oppimispolkujen matkakertomuksena

Case: Ohjattu blogi yksilöllisten oppimispolkujen matkakertomuksena.
Lyhytlinkki: urly.fi/jnl

1. Mitä?

Koulutuskeskus Salpauksen luonto-ohjaajien koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen ohjaaminen on jo pitkään ollut haastavaa. Työssäoppimispaikat sijaitsevat usein niin kaukana oppilaitoksesta, ettei ohjauskäyntien tekeminen ole mahdollista. Luonto-ohjaajan työ tapahtuu pääosin ulkona ja asiakasryhmien kanssa, joten puhelimellakin opiskelijat ja työpaikkaohjaajat tavoittaa vaihtelevasti. Opettajat ovat kokeneet, että tiedon saaminen opiskelijan oppimisesta ja työn onnistumisesta työssäoppimisjakson aikana on vaikeaa. On hankalaa osata kysyä oikeita asioita, kun työssäoppimispaikka on itsellekin tuttu vain nettisivujen ja puhelinkeskustelujen kautta.

Uuden haasteen työssäoppimisen ohjaukseen ovat tuoneet opiskelijoiden yhä yksilöllisemmät opintopolut. Moni esim. suorittaa työssäoppimista lähiopetuksen lomassa (esim. iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina). Pienistä murusista pitkällä aikavälillä kertyvän työssäoppimisjakson seuraaminen edellyttää hyviä ohjaustyökaluja. Tällaisia lähdin etsimään ToPo –hankkeen kautta. 

2. Miten?

Hankkeen yhteydessä käytin kahden syksyllä 2014 aloittaneen luonto-ohjaajaopiskelijan työssäoppimisjaksojen ohjaamisessa Blogger –alustalle rakennettuja blogeja. Opiskelijat saivat blogin pitämistä varten käyttöönsä Päijät-Hämeen maaseutusäätiön avustuksella hankitut Samsung Galaxy Note 3 –älypuhelimet, joissa on oppilaitoksen hankkimat dataliittymät (puhelut ja tekstiviestit eivät onnistu, esim. sähköpostin ja netin käyttö on opiskelijalle ilmaista). 

Pedagoginen tavoite kokeilulle oli tukea työssäoppimisen aikaista oppimisprosessia ja parantaa opiskelijan saamaa ohjausta. Toisen opiskelijan kohdalla tavoitteena oli myös tarjota mahdollisuus suorittaa äidinkielen kursseja joustavasti integroituna työssäoppimisjaksoon.

Kokeiluun osallistuvat opiskelijat valitsin heti elokuussa uuden luonto-ohjaajaryhmän aloitettua. Molemmille tehtiin joustavat työssäoppimissopimukset heti opintojen alussa. 

Opiskelija 1 suorittaa työssäoppimisjaksoa
muun koulun ohella ohjaten islanninhevosretkiä ja tehden tallitöitä

Opiskelija 1: siirtyi Salpaukseen toisesta saman alan oppilaitoksesta, jossa oli aloittanut tutkinnon suorittamisen näyttötutkintona. Opiskelija oli jo ollut työssäoppimassa, jatkoimme sopimusta samaan paikkaan. 

Opiskelija 2 suorittaa työssäoppimisjaksoa muun koulutuksen
lomassa paikallisessa melontaseurassa lasten harjoittelua ohjaten

Opiskelija 2: siirtyi Salpaukseen lukio-opinnoista. Oli solmimassa työsuhdetta, joka tarjosi paljon oppimisen mahdollisuuksia myös luonto-ohjaajan ammattiin. Päätimme hyödyntää työn myös työssäoppimisena.

Ohjausprosessi:

• Keskustelut opiskelijoiden kanssa blogin käytön eduista työssäoppimisjakson ohjauksessa. Sopimus kokeiluun osallistumisesta.
• Blogipohjien luominen ja blogin käyttökoulutus. Loin pohjat valmiiksi, muokkasimme kummankin opiskelijan kanssa sopivaksi/mieleiseksi juuri hänelle. Tutustuimme blogin perustoimintoihin ja siinä julkaisemiseen. Keskustelimme siitä, mitä blogissa kannattaa ja toisaalta ei voi julkaista sekä julkisuuden rajoittamisesta. Sovimme, että sekä opettaja että opiskelija ovat blogissa ylläpitäjinä, jotta molemmat pääsevät käsiksi kaikkiin teksteihin ja voivat muokata esim. yhteisiä luonnoksia.
• Mobiililaitteiden käyttöönotto. Opiskelijat allekirjoittivat mobiililaitteiden käyttösopimuksen ja saivat käyttöönsä koulun älypuhelimet. Kumpikaan ei tarvinnut ohjausta laitteen käyttöön, vaan he ottivat laitteen haltuunsa itse kokeilemalla. 

Blogin käyttöönotto ohjaustyökaluna: 

Ote opiskelija1:n blogista tekstistä, jossa hän pohtii, miten
syntyy laadukas islanninhevosretki

Opiskelija 1:

Kirjoitin blogiin (tekstiluonnokseksi) ohjeen blogin käytöstä juuri hänen oppimispolullaan. Loin blogiin muutamia tekstiluonnoksia työssäoppimisjakson tavoitteina olevista sisällöistä kysymyksiä ja väliotsikoita käyttäen. Opiskelija kirjoitti tekstejä ja julkaisi niitä sitä mukaa, kun ne tulivat työssäoppimisessa ajankohtaisiksi. 

Opiskelija 2:n äidinkieli 4 –kurssille laatimia
työelämän asiakirjoja blogin sivuina 

Opiskelija 2:

Yhdessä äidinkielen opettajan kanssa laitoimme blogiin äidinkielen tehtäviä, joita opiskelijan oli tarkoitus suorittaa. Varsinaiset tehtävät ohjeineen ja oheismateriaaleineen tulivat ensin opiskelijan sähköpostiin, siitä kopioin tehtävät blogiin. Opiskelija on suorittanut tehtäviä sitä mukaa kun ne ovat osuneet työssäoppimisjakson työtehtäviin. 

Ote opiskelija 2:n blogista - koulun
luontoliikuntakurssin melontapäivästä

Opiskelija aloitti bloggaamisen innolla. Hän on raportoinut elävästi lähes kaikista työssäoppimispäivistään (lasten ohjausta). Blogitekstit ovat toistaiseksi olleet vapaamuotoisia. Myöhemmin on tarkoitus pyytää myös tietyn sisältöisiä tekstejä. 

Ohjauksen ajoitus ja toteutus:

• Luen blogitekstejä vähintään viikoittain, annan palautetta joko suullisesti tai esim. Messengerin kautta
• Äidinkielen opettaja luki tekstejä ja antoi palautetta sähköpostilla
• Teknisten ongelmien ratkaisu yhdessä esim. oppituntien tauoilla

 

3. Havainnot

Opiskelijan ääni kuuluviin!

Yksi tärkeimmistä oivalluksista oli, miten suuri osa opiskelijoiden ajattelusta, tunteista ja toiveista jää luokkaopetuksessa opettajan puheen jalkoihin. Bloggaaminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan ja oppimisestaan omalla äänellään ja kaikessa rauhassa. Luokkatilanteissa on vähän aikaa opiskelijan kohtaamiseen. Työssäoppimisen ohjauskäynneilläkään ei yleensä ole tilaisuutta rentoon keskusteluun. Olin iloisesti yllättynyt siitä avoimuudesta ja rikkaudesta, jolla opiskelijat kuvasivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan. 

Toisaalta blogiin alkoi toisen opiskelijan tapauksessa ilmestyä liiankin henkilökohtaista tekstiä. Sovimme silloin, että opiskelija luo toisen, päiväkirjamaisen blogin yksityiskäyttöönsä ja jatkaa opiskeluihin liittyviä pohdintoja yhteisessä blogissamme. Yksityisen ja julkisen välisiä rajoja jouduttiin siis hieman käymään selviksi.

Mobiililaite ei paljon houkuta.

Hankimme opiskelijoiden käyttöön mielestämme hienoja älypuhelimia, joissa on esim. laadukkaat kamerat. Olin jopa vähän kateellinen, sillä henkilöstö ei voi valita työpuhelimekseen läheskään yhtä hyviä laitteita. ToPo –hankkeeseen osallistuneet kaksi opiskelijaa ”huolivat” oppilaitoksen älypuhelimet käyttöönsä, mutta moni muu on niistä kieltäytynyt. Osa haluaa mielummin käyttää omaa, tuttua laitettaan, joku ei halua koskeakaan Android –käyttöjärjestelmällä varustettuihin laitteisiin. 

Motivaatio oman oppimisblogin pitämiseen löytyy siis pääosin muualta kuin siitä, että voi saada käyttöönsä ”hienon” laitteen. Kysyessäni, miten hyvin koululta saatu älypuhelin on soveltunut bloggaamiseen, toinen opiskelijoista vastasi: ”Ihan surkee, on siitä ollut tosi vähän hyötyä. Ennemmin vedenkestävä extreme kamera.”

Blogi ei taivu kaikkeen

Äidinkielen kurssitehtävien palauttaminen blogin kautta tuntui aluksi mielekkäältä, koska opiskelijan oli tarkoitus koota blogiin mahdollisimman paljon opintoihinsa liittyvää materiaalia. Esim. CV:n julkaiseminen blogissa oli kuitenkin hankalaa, koska blogipohjan tekstinkäsittelyominaisuudet ovat rajalliset eikä kaikkia äidinkielessä vaadittuja muotoiluja voinut siihen tehdä.

Blogin on hyvä olla strukturoitu

Työssäoppimispaikalla rutiinit vievät usein työssäoppijan mennessään. Pian onkin tunnit lusittu ja jakso päättymässä – saavutettiinko tavoitteet? Jotta blogista olisi tässä suhteessa apua, sen on mielestäni hyvä olla strukturoitu. Blogiin kannattaa siis luoda esim. tekstipohjia, jotka ohjaavat opiskelijan kirjoittamista ja kuvaamista. Tästä on paljon apua esimerkiksi ammattiosaamisen näyttöön valmistauduttaessa. Tietty etenevä rakenne blogissa auttaa opiskelijaa myös hahmottamaan, millaisia oppimistavoitteita tähän työssäoppimisjaksoon kuuluu ja millä tavoin niitä kohti voisi pyrkiä. Vielä en ole tämän kokeilun puitteissa ihan tähän päässyt.

Struktuuri varmaankin auttaa myös tottumattomia kirjoittajia tarttumaan työhön. On helpompi vastailla opettajan kysymyksiin kuin keksiä itse kerrottavaa. Toinen opiskelijoistani kertoi, millaista ohjausta toivoisi opettajalta: ”Kertomalla kaikki blogin toimintaperusteet, antaa kysymyksiä ja suoraan palaute, joka tekstin jälkeen.”

Jatkokäyttö

Blogien käyttö luonto-ohjaajien koulutuksessa on laajenemassa. Koen, että ne sopivat erittäin hyvin osaamisperusteisuuden viemiseen käytäntöön. Kun opettaja ei enää kulje yhtä ja samaa oppimispolkua koko ryhmän kanssa, oppimisen ja osaamisen dokumentointiin tarvitaan lisää helppoja, eläviä, joustavia, yksilöllisiä välineitä. Toivoisin voivani kytkeä blogit kehitteillä olevaan luonto-ohjaajan osaamispassiin, joka toimisi oppimisen ja osaamisen arvioinnin apuvälineenä.

Kokeiluun osallistuneiden kahden opiskelijan lisäksi ainakin kolme uutta bloggaria on parhaillaan aloittamassa työssäoppimisjaksonsa. Kokeiluun osallistuneiden mielestä blogin pitäminen auttaa itseäkin muistamaan myöhemmin, mitä kaikkea on tehnyt ja millainen tunnelma itsellä on ollut. 

Pohdinnan alla on myös ryhmän yhteisten blogien kokeileminen. Tiimioppiminen on tullut vahvasti mukaan luontoalan koulutukseen. Yhteinen blogi oppiville tiimeille voisi auttaa tiedon rakentamisessa yhteisten käytännön kokemusten pohjalta. Esimerkiksi NY-yrityksen asiakaskeikoista voisi kukin vuorollaan tehdä yhteenvedon blogiin toisten luettavaksi. Nämä pohdinnat voisi avata seuraavan vuoden NY-yrittäjien luettavaksi, mikä tukisi yhteisten käytäntöjen muodostumista ja perinteen siirtämistä eri vuosikurssien välillä. Sekä tietysti oppimista.

4. Suositus

Suosittelisin strukturoitua blogia yksilöllisten oppimispolkujen ohjaamisen työkaluksi. Mielestäni blogin kautta on saatavilla tärkeää tietoa opiskelijan kehityksestä ja haasteista hänen polullaan ja siten ohjaaminen helpottuu. Uskon, että myös opiskelijat saavat blogin myötä perspektiiviä omaan oppimiseensa ja oppimisesta työssäoppimisjaksoilla tulee tavoitteellisempaa. 

Blogi on pienen opettelun jälkeen helposti hallittava työkalu sekä opettajalle että opiskelijalle ja sen käyttäminen mobiilisti on vaivatonta. Minulla ei vielä ole kokemusta blogin käytöstä kirjoittamista vieroksuvien opiskelijoiden kanssa, mutta kuvia hekin ovat jo luvanneet julkaista. 

5. Lisätietoja

Koulutuskeskus Salpaus, Hanna Salminen, Luonnonvara-ala, luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaajan koulutus. Työssäoppimispaikat: Vaellustalli Toreson, Vesisamoilijat ry.